Vauhti kilpajuoksussa eurooppalaisten lajien suojelemiseksi liian hidas

Eurooppa on häviämässä kilpajuoksun Euroopan uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojelemiseksi, elleivät EU-maat kiristä vauhtia, varoittaa ympäristöjärjestö WWF.

WWF julkaisi tänään Brysselissä raportin EU:n tärkeimmän luonnonsuojelulain, luontodirektiivin, toteutumisesta EU:n jäsenmaissa. Raportti esitetään kolmenkymmenen kilometrin kilpajuoksuna, jonka maalina on direktiivin mukainen Euroopan uhanalaisimpien lajien ja elinympäristöjen suojelun taso. WWF:n mukaan kaikki EU-maat ovat vielä kaukana kalkkiviivoilta. Jopa kisan johtaja Tanska on edennyt vasta kaksi kolmasosaa (21 km) matkasta, jonka lähtölaukaus ammuttiin jo vuonna 1992. (*)

Tanska johtaa hieman Hollantia (20 km), jonka kannoilla seuraavat Itävalta ja Iso-Britannia (kumpikin 19 km). Suomi (18 km), Italia ja Ruotsi (17 km) juoksevat kärjen tuntumassa. Belgia (16 km) on juuri ohittanut puolimatkan merkin, ja Ranska (14 km) on vasta lähestymässä sitä. Jälkijoukoissa tulevat Saksa, Espanja ja Portugali (13 km) sekä Kreikka (12 km). Kisan hännänhuippu on Irlanti (8 km).

”Ei voida sanoa, että yksikään jäsenmaista pitäisi kovaa vauhtia yllä Euroopan uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojelukisassa”, toteaa Sandra Jen WWF:n Eurooppa-ohjelmasta. ”Eurooppa on häviämässä tämän kilpajuoksun. Kaikki EU-maat ovat jääneet selvästi aikataulusta. Näyttää siltä, että jotkin maat kiristävät vauhtiaan Euroopan komission ja ympäristöjärjestöjen painostamina, mutta edessä on silti vielä pitkä matka.”
Kaikki luontodirektiivin täytäntöönpanolle sovitut takarajat on rikottu. Direktiivi astui voimaan 1992, ja sen oli tarkoitus saada kansallisen lain asema vuoteen 1994 mennessä. Jäsenmaiden piti toimittaa Euroopan komissiolle suojeltavien kohteiden luettelot vuoteen 1995 mennessä ja ne piti hyväksyä lopullisesti EU:ssa vuonna 1998. Kuitenkaan lähes yksikään jäsenmaa ei ole kokonaan muuttanut direktiiviä kansalliseksi laiksi, ja vain hyvin harva on saattanut suojelukohteiden valinnan loppuun ja toimittanut luettelon Euroopan komissiolle määräaikaan mennessä.

”Mitä enemmän aikaa kuluu Euroopan tärkeimmän luonnonsuojelulain täytäntöönpanossa, sitä kauemmin lajit ja elinympäristöt altistuvat muun muassa haitallisille rakennusprojekteille, kuten Espanjassa suunnitteilla olevalle vedensiirtojärjestelmälle ja muille ihmisen aiheuttamille muutoksille”, sanoo Sandra Jen. ”WWF vetoaa Belgiaan, että se puheenjohtajakaudellaan pyrkisi voimakkaasti saattamaan prosessin päätökseen ja vähintäänkin lyömään lukkoon direktiivin perusteella suojeltavat kohteet.”

“Valitettavasti alueiden valintaan liittyvät luonnonmaantieteelliset kokoukset ovat siirtyneet jälleen vuodella eteenpäin. Boreaalisen vyöhykkeen kokous, jossa Suomi ja Ruotsi esittävät valtaosan kohteistaan, on vasta vuoden 2002 toukokuussa, pääosin Ruotsin hidastelun takia”, sanoo Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Luontodirektiivi sisältää noin 700 uhanalaista eläin- ja kasvilajia ja 168 uhanalaista elinympäristöä.

(*) Luvut perustuvat WWF:n tekemään analyysiin, jossa selvitettiin direktiivin laiksi muuttamiseen, täytäntöönpanoon ja sitä varten saatuun taloudelliseen ja muuhun tukeen liittyviä ydinkysymyksiä.

Pdf-versio raportista A Race to Protect Europe’s Natural Heritage on ladattavissa Internetistä osoitteesta www.panda.org/epo/publications/sspub.cfm

Lisätietoja:

Julian Scola, WWF:n Eurooppa-ohjelma, puh. +32 2 743 8806
Jari Luukkonen, Suomen WWF, puh. 040 585 0020