Vuoden ympäristöystävällisin maatila palkittiin Hyvinkäällä

WWF:n, MTK:n ja SLC:n jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon ovat voittaneet Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola, jotka suojelevat Hyvinkäällä sijaitsevalla maatilallaan luontoa ja Itämerta kokonaisvaltaisesti. Kilpailu järjestettiin jo kuudetta kertaa.

Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola ovat tehneet merkittävää työtä ympäristön hyväksi jo 1990-luvulta alkaen. Viljelijäpalkinnon voittajat ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parantaneet maaperän rakennetta.

”Ympäristötyössä tärkeintä on kokonaisvaltaisuus, joten otamme ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöystävällisyys on meille myös valttikortti tilan tuotteiden markkinoinnissa”, Markus Eerola sanoo.

”Tilan vanhaan navettaan kunnostetussa kahvilassakin toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti suosimalla luomu- ja kausituotteita”, Minna Sakki-Eerola lisää.

Viljelijäpalkinnon voittajat viljelevät 340 hehtaarin peltoalaa. Pelloilla kasvaa muun muassa syys- ja kevätvehnää, kauraa, ohraa, hernettä ja tattaria.

”Knehtilän tila on oiva esimerkki maatilasta, jolla ympäristöasiat on sisällytetty osaksi tilan jokapäiväistä toimintaa. Hyvästä toiminnasta on lukuisia esimerkkejä. Esimerkiksi maa-aineksen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin on ehkäisty suojavyöhykkeillä”, WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä kiittelee.

”Tilan läpi kulkevaan Palojokeen on puolestaan tehty uoman kunnostuksia yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa. Eroosion vähentämisen ohella jokeen on saatu palautettua taimenkantaa”, Erkkilä jatkaa.

”Knehtilän tilalla on hahmoteltu monia ratkaisuja energian- ja materiaalinkäytön tehostamiseksi sekä samalla panostettu maan kasvukuntoon. Ympäristö ja luonto on huomioitu kattavasti ruuantuotannossa”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kuvailee.

”Maatalouden pitkäjänteinen ympäristötyö pitää maaseudun elävänä ja monimuotoisena. Tarvitsemme lisää Knehtilän tilan kaltaisia hyviä käytännön esimerkkejä siitä, miten tuotantoa voidaan kehittää kestävästi. On sekä maanviljelijän että muun yhteiskunnan intressinä, että toimintaympäristöstä, eli maasta ja luonnosta, pidetään huolta”, SLC:n toiminnanjohtaja Johan Åberg sanoo.

Kilpailun järjestäjät kiittelevät Knehtilän tilaa myös osallistumisesta lukuisiin innovatiivisiin hankkeisiin, joissa on kehitetty ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä.

”Hankkeisiin osallistumalla olemme pyrkineet kehittämään tehokkaampia tapoja kierrättää ravinteita ja energiaa. Olemme myös esitelleet käyttämiämme menetelmiä tilavierailujen yhteydessä ja jakaneet kokemuksia muiden viljelijöiden kanssa”, Markus Eerola sanoo.

Suomen kilpailun voittajat osallistuvat WWF:n järjestämään koko Itämeren alueen kilpailuun, jossa kansainvälinen tuomaristo valitsee voittajan kansallisten ehdokkaiden joukosta.

Lisätietoja:

Viljelijä Markus Eerola, 0400 489 350, markus.eerola@gmail.com

Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi
Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, 050 438 4014, liisa.pietola@mtk.fi
Toiminnanjohtaja Johan Åberg, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, 040 523 3864, johan.aberg@slc.fi

Knehtilän tila verkossa: www.knehtilantila.fi

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto

WWF ja maataloustuottajajärjestöt MTK ja SLC palkitsivat Itämeren ympäristöystävällisimmän maataloustuottajan Suomessa nyt kuudetta kertaa. Suomen kilpailu on osa laajempaa WWF:n Itämeri-ohjelman kilpailua.

Jokaisesta yhdeksästä Itämeren maasta valitaan kansallinen voittaja, joka palkitaan 1000 eurolla ja perhelomalla. Kansallisten voittajien joukosta valitaan koko kilpailun voittaja, joka palkitaan 10 000 eurolla. Koko kilpailun voittaja julkistetaan syksyllä.

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten, varsinkin vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia pienentävien menetelmien käytössä.