WWF: Ahman metsästystä ei tule sallia
WWF Suomi on tänään jättänyt lausunnon MMM:n luonnoksesta ahman hoitosuunnitelmaksi. Suunnitelmassa ehdotetaan ahman metsästyksen sallimista ahman aiheuttamiin porovahinkoihin perustuvilla poikkeusluvilla poronhoitoalueen pohjois- ja itäosissa. WWF vastustaa jyrkästi äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun ahman metsästyksen avaamista. Hoitosuunnitelmaan sisältyvää ehdotusta ahman reviiripohjaiseksi korvausjärjestelmäksi WWF sen sijaan pitää erittäin tervetulleena.
Vaikka ahmapopulaatio on ollut Suomessa tasaisesti kasvava aina täysrauhoituksesta vuonna 1982 lähtien, se on pienen yksilömääränsä ja jatkuvan vainon vuoksi edelleen äärimmäisen uhanalainen.
Koko Suomen ahmakanta on tällä hetkellä RKTL:n arvion mukaan noin 200 (190-220) yksilöä, joista noin puolet esiintyy poronhoitoalueella ja toinen puoli sen eteläpuolella. Poronhoitoalueen ahmakanta, jolle luonnoksessa esitetään vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä, on suuruudeltaan siis noin 100 yksilöä.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että toisen äärimmäisen uhanalaisen nisäkkään, saimaannorpan kanta on yli 300 yksilöä.
”WWF vastustaa jyrkästi ahman metsästyksen avaamista poikkeusluvin, kunnes ahmakannan voidaan osoittaa olevan selkeästi kasvamassa ja levittäytymässä kohti suotuisan suojelun vähimmäistasoa”, painottaa WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.
”Siihen mennessä erityisen merkittäviä porovahinkoja aiheuttavat yksilöt olisi siirrettävä elävänä muulle poronhoitoalueelle tai metsä-Suomeen”, Tolvanen sanoo.
Ahma syntipukkina?
WWF:n lausunnossa esitetään epäilys, että ehdotuksella avata ahman metsästys poikkeusluvin saatetaan olla laittamassa ”ahman piikkiin” poronhoidon ongelmia, jotka johtuvat muista syistä. Epäilynsä WWF perustaa muun muassa sille, että todettujen ahmavahinkojen määrä ei seuraa alueen ahmamäärän kehitystä.
”On mahdollista, että ahman tappamiksi hyväksytään myös sellaisia poroja, jotka ovat kuolleet muusta syystä. Tällä hetkellä kahdessatoista pohjoisimmassa paliskunnassa poromäärä ylittää maa- ja metsätalousministeriön asettamat suurimmat sallitut poromäärät tuhansilla poroilla, ja tämä on johtanut ylilaidunnukseen”, Tolvanen sanoo.
Kannustavaan korvausjärjestelmään
WWF on vuosia esittänyt, että tärkein ja kiireellisin toimenpide ahman suojelutilanteen parantamisessa on siirtyä reviiripohjaiseen, ahman onnistuneiden pesintöjen määrään perustuvaan porovahinkojen korvausjärjestelmään.
WWF onkin hyvin tyytyväinen, että nyt hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään reviiripohjaisen korvausjärjestelmän selvittämistä ja pilotointia, ja sen jälkeen tehdään esitykset korvausjärjestelmän muuttamisesta.
Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh.0400 168 939