WWF: EU:n energiapaketti ei onnistu torjumaan bioenergian käytön ympäristöhaittoja
Euroopan komissio on tänään julkaissut laajan kokoelman vuoteen 2030 ulottuvia energialinjauksia. Euroopan unioni ei kuitenkaan tässä ns. talvipaketissaan ole onnistunut sysäämään liikkeelle rohkeita uusiutuvan energian ratkaisuja. Paketti sisältää kannusteita muun muassa bioenergian käyttöön, mutta bioenergian käytön lisäämiselle ei aseteta kunnollisia kestävyyskriteerejä. Näin myöskin Suomen hallituksen mittavat biotaloussuunnitelmat jäävät vaille niiden kipeästi kaipaamia ekologisia reunaehtoja.
EU on toiminut perinteisesti edelläkävijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ns. talvipaketti näyttää kuitenkin erityisesti uusiutuvan energian linjauksissaan ajautuvan pahasti harhapoluille. Komission ehdotus heikentäisi poltosta riippumattomien uusiutuvien energialähteiden asemaa energiajärjestelmässä. Positiivista ehdotuksessa on, että energiatehokkuuden tavoitteet on asetettu nykyistä hiukan korkeammalle.
”Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden on muutettava ehdotettuja energialinjauksia. Muussa tapauksessa EU menettää osan aiemmista saavutuksistaan ja jää paitsi niistä eduista, joita energiauudistus voi tuoda taloudelle. Komissio näyttää ajattelevan, että sopiva tapa ilmastonmuutoksen torjuntaan on polttaa lisää puuta”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Bioenergian mitättömät kestävyyskriteerit johtavat uuteen bioenergiafiaskoon
Energiapaketti lisää kannusteita puun energiakäyttöön, vaikka bioenergia tarjoaa vähän, jos yhtään, päästövähennyksiä fossiilisten polttoaineiden korvaajana.
“Melko sokeaa ryntäystä peltopohjaisiin nestemäisiin biopolttoaineisiin on jo kokeiltu EU:n ilmastopolitiikassa. Tuloksia on sitten paikkailtu jälkikäteen. Nyt sama virhe toistuu, tällä kertaa puupohjaisen bioenergian kohdalla”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Suomessa on iloittu energiapaketin sisältämästä bioenergian kestävyyskriteerien muotoilusta. Kriteerien tasosta kertoo se, että vaikka suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus edelleen heikkenee, niin kestävyyskriteerit näyttäisivät hyväksyvän tämän. Kyseisten kriteerien ei siten voida katsoa varmistavan ekologista kestävyyttä millään tavoin.
Energiatehokkuudessa pystytäisiin parempaan
Komissio ehdottaa, että energiatehokkuuden tavoitetta nostetaan 27 prosentista 30 prosenttiin ja samalla komissio tekisi tavoitteesta sitovan. Linjaukset ovat kuitenkin sitovia vain EU:n tasolla, eivät kansallisesti. Euroopan parlamentti on tukenut tiukempaa 40 prosentin energiatehokkuustavoitetta. Suomessa rakennuskanta on huomattava päästöjen lähde: 38 prosenttia energiasta loppukäytetään rakennuksissa, mistä aiheutuu myös 32 prosenttia Suomen hiilidioksipäästöistä.
“Komission ehdottama suunta on oikea, mutta varsinkin rakennusten energiatehokkuudessa piilevä potentiaali jää edelleen hyödyntämättä. Suomessa pitäisikin aina pitää mielessä tavoite hiilettömistä asuinneliöistä, kun energiapolitiikasta tehdään päätöksiä. EU:ssa pystytään kyllä tätä ehdotusta parempaan”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Lisätietoja:
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, p. 050 591 3072
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, p. 040 595 9002
EU-komission julkaisema talvipaketti (Clean Energy Package): https://ec.europa.eu/energy/en/news/commission-proposes-new-rules-consumer-centred-clean-energy-transition