WWF: EU:n on säilytettävä johtoasema taistelussa tuhoisaa ilmastonmuutosta vastaan
WWF on erittäin huolestunut suunnasta, jonka EU:n ilmasto- ja energiapaketista käytävät keskustelut ovat ottaneet. Keskusteluja näyttävät hallitsevan eri maiden itsekkäät intressit, vaikka yhteisenä tavoitteena pitäisi olla uusi kansainvälinen ilmastosopimus, joka turvaa planeettamme ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin.
WWF on vedonnut kirjeellä pääministeri Matti Vanhaseen, että tämä varmistaisi Eurooppa-neuvoston kokouksessa 15.–16. lokakuuta, että EU säilyttää johtoaseman taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
”Tulevien kansainvälisten ilmastosopimusneuvottelujen kannalta on erittäin haitallista, jos EU:ssa ja Suomessakin puhutaan vain kansallisten etujen turvaamisesta ja teollisuuden suojelemisesta hiilivuodolta(1). Sen sijaan on keskusteltava asioista, joilla voi edistää ilmastosopimuksen saavuttamista. Tällainen asia on esimerkiksi kehitysmaiden ilmastotoimien tukeminen”, toteaa ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen.
Vauraiden maiden tulee tukea kehitysmaita taloudellisesti, jotta ne voivat sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää päästöjään erilaisten joustomekanismien, teknologian siirron ja metsäkadon torjumisen avulla. EU:n rahoituksella tulee vähentää kehitysmaiden päästöjä määrä, joka vastaa15 % EU:n omista päästöistä. Tämän lisäksi EU:n tulee vähentää omia päästöjään vähintään 30 % vuoteen 2020 mennessä. Kehitysmaiden rahoitus tarkoittaa EU:lle arviolta 33-51 miljardin euron vuosikustannusta vuoteen 2020 mennessä (2).
WWF pitää tärkeänä, että EU huutokauppaisi kaikki päästöoikeudet vuodesta 2013 alkaen. Näin ”saastuttaja maksaa” -periaate toteutuisi ja päästövähennystoimien rahoitus voitaisiin turvata. Euroopan komissio arvioi, että vuoteen 2020 mennessä päästöhuutokaupasta saatavat vuositulot voivat nousta 50 miljardiin euroon. WWF:n mukaan kaikki nämä tulot tulee suunnata ilmastonmuutoksen torjumiseen siten, että vähintään puolet rahoista ohjataan kehitysmaille.
Kansainvälisen ilmastosopimuksen jatkosta päätetään Kööpenhaminassa ensi vuoden lopulla. WWF:n mukaan EU:n on näytettävä muille esimerkkiä ja lykättävä hiilivuoto-ongelman käsittely Kööpenhaminan kokouksen jälkeiselle ajalle. Vasta kun tulevan ilmastosopimuksen sisältö on tiedossa, hiilivuotoa voidaan käsitellä realistiselta pohjalta niin EU:ssa, Japanissa, Australiassa kuin Yhdysvalloissakin.
EU:n on nyt myös näytettävä valmiutensa sitoutua kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen ja oman päästövähennystavoitteensa kiristämiseen vähintään 30 %:iin heti, kun uusi kansainvälinen ilmastosopimus on hyväksytty.
Lisätiedot: Karoliina Auvinen, WWF Suomen ilmasto-ohjelman päällikkö 050330 5418, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Delia Villagrasa, WWF Euroopan erityisasiantuntija, +32 (0)2 7400935 tai +32 (0)486 440 223
Lisätietoa toimittajille:
WWF:n kirje pääministeri Matti Vanhaselle:
(1) Hiilivuoto kuvaa tilannetta, jossa tiukka ilmastopolitiikka ajaa raskaan teollisuuden investoinnit sellaiseen maahan, jossa ilmastopolitiikka on löysempi. Hiilivuoto ei kuitenkaan ole talouden kannalta niin suuri ongelma kuin yleisesti luullaan, sillä ilmasto- ja energiapaketin on arvioitu pikemminkin parantavan kuin huonontavan EU:n kilpailukykyä. Ilmasto- ja energiapaketti voi tehdä EU:sta maailman energiatehokkaimman ja teknologisesti edistyneimmän talouden samalla kun energiaomavaraisuus, huoltovarmuus, kansalaisten terveys ja vientipotentiaali parantuvat ja työpaikat lisääntyvät.
(2) Laskelman taustaoletuksina on käytetty EU-27:n vertailuvuoden päästöjä (5,6 miljardia CO2-ekv. tonnia) ja päästötonnin hintana 40–60 euroa.