© Mauri Rautkari / WWF-Canon
Julkaistu

WWF: Ehdotus metsätuholaiksi palautettava valmisteluun

WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön esitys metsätuholaiksi vaikuttaisi toteutuessaan metsäluonnon monimuotoisuuteen erittäin kielteisesti, ja esitys tulee palauttaa valmisteluun. Lausuntoaika lakiesityksestä päättyi maanantaina 15.4. 

Metsätuholain tehtävänä on turvata metsien hyvä terveydentila torjumalla laajoja ja taloudellisesti merkittäviä hyönteis- ja sienituhoja. Tätä tehdään muun muassa korjaamalla pois tuulen kaatamia puita ja puuryhmiä, kun tietty lain asettama määrä täyttyy. Laki velvoittaa poistamaan sellaiset havupuut, joissa tuhohyönteiset todennäköisesti voivat lisääntyä ja levitä lähistön puihin.

Samalla vaikutetaan kuitenkin tuhansien talousmetsissä elävien eliölajien elinmahdollisuuksiin, sillä neljännes Suomen metsälajeista elää lahopuun varassa ja sadat lajit ovat uhanalaisia lahopuun vähäisyyden takia. Eteläisen Suomen metsissä lahopuuta on keskimäärin kolme kuutiota hehtaarilla, kun luonnonmetsissä määrä vaihtelee 20–120 kuution välillä hehtaarilla.

”Olemme erittäin huolissamme ristiriidasta metsätuholakiesityksen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteiden välillä. Lahopuu on metsälajiston kannalta äärimmäisen tärkeä resurssi”, sanoo WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu.

”Tarve lahopuun lisäämiseen on tuotu esiin monissa valtakunnallisissa ohjelmissa ja strategioissa.

Tämä lakiesitys ei kuitenkaan mahdollista metsänomistajan omaehtoisia toimia lahopuun ja monimuotoisuuden lisäämiseksi metsissään.”

Uudessa lakiesityksessä on muun muassa laskettu metsiin jätettävän vahingoittuneen puumäärän sallittua ylärajaa sekä alennettu yksityisten metsänomistajien vahingonkorvausvelvollisuuden rajaa nykyiseen lakiin verrattuna.

”Ehdotuksen mukaan sallittu vahingoittuneiden havupuiden määrän yläraja, 10 kuutiometriä hehtaarilla, on voimassa olevaa lakia selvästi alhaisempi, mikä hankaloittaa lahopuun lisäämistä talousmetsissä. Määrän pienentämiseen ei löydy tutkimustiedosta perusteluja, vaan tiukennus näyttää pohjautuvan oletettuihin uhkiin”, Panu Kunttu sanoo.

”Lakiesityksessä metsätuhojen vahingonkorvausvelvollisuuden raja muille kuin valtiolle on laskettu niin alas ―puuston kuolema tai kasvun väheneminen 10 m3/ha viidessä vuodessa ―, että rajanveto metsän tavanomaisen kiertokulun tapahtumiin on mahdotonta.”

Vahingoittuneiden puiden korjuuvelvoite koskisi lakiesityksen mukaan edelleen myös sellaisia talousmetsien kohteita, kuten metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) ympäristötukikohteita, joiden nimenomainen tarkoitus on ylläpitää monimuotoisuutta. Lahopuu on näiden kohteiden tärkeimpiä ominaispiirteitä.

Epäkohtana WWF Suomi pitää lisäksi sitä, että vahingoittuneiden puiden poistovelvoite koskee myös mäntyjä. Vahingoittuneiden mäntyjen poisto ei juuri auta metsätuhojen torjuntaan, mutta tuo kustannuksia maanomistajille ja vähentää mäntylahopuuta tarvitsevien eliöiden elinympäristöjä.

”Johtopäätöksemme on, että lakiesitys ei huomioi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tarpeita ja siksi se on palautettava valmisteluun”, summaa Panu Kunttu.

WWF Suomen lausunto maa- ja metsätalousministeriön esityksestä metsätuholaiksi

Lisätietoja:

WWF Suomi, Panu Kunttu, metsäasiantuntija, panu.kunttu@wwf.fi, p. 050 305 5086