WWF: Esitykset norpan ja hallin metsästyskiintiöstä liian suuret
WWF pitää maa- ja metsätalousministeriön esitystä hallin ja itämerennorpan metsästyskiintiöistä liian suurina. Hallille kiintiömetsästyksen lisäksi aiemmin tänä vuonna esitetty ”tapporaha” voisi taannuttaa Suomen harmaahyljekantaa, mutta sen vaikutusta ei ole lainkaan otettu huomioon esityksessä.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää harmaahylkeelle 1050 yksilön pyyntikiintiötä kolmen vuoden ajaksi. Lisäksi Ahvenanmaalla on 450 hallin pyyntikiintiö. Toteutuessaan pyyntikiintiö verottaisi yli 20 prosenttia Suomen merialueen harmaahylkeen kannasta. Alueen hallikanta on pysynyt pitkään vakaana, koska suuresta pyyntikiintiöstä on toteutunut vain noin viidesosa.
– Suomella on vastuu oman alueensa hallikannasta ja sen suotuisasta suojelun tasosta. Suomen alueella, mukaan lukien Ahvenanmaa, hallin laskentakanta ei ole kasvanut yli kymmeneen vuoteen, muistuttaa WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.
WWF pitää ministeriön esityksessä erittäin merkittävänä puutteena sitä, ettei se käsittele lainkaan maa- ja metsätalousministeriön esittämää niin sanottua ”tapporaha-asetusta”, jossa esitetään kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle rahallista avustusta vahinkoja aiheuttavien harmaahylkeiden poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
– Ns. ”tapporaha-asetuksen” perustelumuistion mukaan sen tavoitteena olisi jopa 500-800 harmaahylkeen poisto. Suuren hallimäärän poistaminen metsästyssaaliin ohella johtaisi todennäköisesti Suomen alueen harmaahyljekannan taantumiseen, Tolvanen sanoo.
WWF esittääkin, että hallin pyyntikiintiö asetettaisiin noin 300 yksilöön, joka mahdollistaisi viime vuosina toteutuneen suuruisen pyynnin ja hieman ylikin. WWF vaatii myös, että asetus annetaan nyt vain yhdeksi metsästysvuodeksi, kunnes huolta herättävän ja epäselvän ns. ”tapporaha-asetuksen” ja edelleen valmisteilla olevan merihyljekantojen hoitosuunnitelman päivityksen lopputulokset ovat selvillä.
Myös itämerennorpan pyyntikiintiö liian suuri
WWF vastustaa maa- ja metsätalousministeriön esitystä itämerennorpan 300 yksilön pyyntikiintiöstä. Sallittu norpan saalismäärä olisi WWF:n mielestä rajattava 150 yksilöön.
– Koska Ruotsi on korottanut omaa, samaan Perämeren norppakantaan kohdistuvaa kiintiötään viime vuodesta, Suomen ja Ruotsin kiintiöt vastaisivat kannan todellisesta koosta ja kasvuvauhdista riippuen vähintään puolta kannan vuotuisesta kasvusta. Tätä ei voida pitää varovaisena kannan verottamisena, Tolvanen sanoo.
WWF muistuttaa, että pyyntikiintiön asettamisen lähtökohtana on oltava elinvoimaisen kannan saavuttaminen ja itämerennorpan levittäytyminen uusille alueille, joilta se on ihmistoiminnan, kuten liiallisen metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen takia hävinnyt.
Ilmastonmuutoksen yhä pahemmin uhkaamalle itämerennorpalle tulisi WWF:n mielestä laatia kiireisesti oma suojeluohjelma. Lisäksi eteläisille norppakannoille Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella pitää osoittaa konkreettisia tutkimus- ja suojelutoimenpiteitä.
Norpan metsästyskiintiötä perustellaan norpan kalastukselle aiheuttamilla vahingoilla. WWF on toistuvasti muistuttanut, että nimenomaan norpan aiheuttamien kalastusvahinkojen merkittävyydestä ei kuitenkaan ole saatu näyttöä, vaikka asiaa on tutkittu sekä Suomessa että Ruotsissa.
Lisätietoja:
Petteri Tolvanen, ohjelmapäällikkö WWF, puh. 0400 168939
Antti Halkka, WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtaja, puh. 050 308 2795