Harmaahylje © Seppo Keränen / WWF
Julkaistu

WWF: Harmaahylkeen pyyntikiintiötä vähennettävä reilusti

WWF Suomi esittää, että harmaahylkeiden metsästyskiintiö lasketaan nykyisestä 1 050 yksilöstä 300–400 yksilöön. Nykyinen kiintiö on WWF:n mielestä vastuuttoman suuri, ja johtaisi toteutuessaan harmaahylkeen suotuisan suojelutason vaarantumiseen. WWF esittää kantansa lausunnossa, joka koskee hallin, itämerennorpan, euroopanmajavan ja saukon metsästystä metsästysvuonna 2014–2015.

Maa- ja metsätalousministeriön tuoreen asetusluonnoksen mukaan harmaahylkeen pyyntikiintiö tulisi pitää Suomen metsästysalueella 1 050 yksilössä, jonka lisäksi Ahvenanmaalla on oma 450 yksilön kiintiönsä. Suurin osa hylkeistä on Ahvenanmaalla. Suomen metsästysalueen harmaahylkeiden määrä on yhteensä vain noin 4 000 yksilöä.

WWF:n mukaan on vastuutonta, että Suomen vastuulla olevaan pieneen hyljemäärään ehdotetaan yli tuhannen hylkeen kiintiötä.

”WWF on toistuvasti vastustanut 1 050 hallin pyyntikiintiötä liian suurena. Ylisuuresta kiintiöstä huolimatta saalismäärät ovat onneksi jääneet huomattavasti pienemmiksi. Jos hallia metsästettäisiin kiintiön sallima määrä, se johtaisi harmaahylkeen suotuisan suojelun tason vaarantumiseen”, sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

Metsästykselle hatarat perusteet

Maa- ja metsätalousministeriön esitystä on perusteltu muun muassa sillä, että harmaahylkeen koko laskentakanta Itämerellä on kasvanut noin 29 500 yksilöön. Suomen metsästysalueella hallien määrä on kuitenkin pysynyt samana kahdeksan vuotta.

Harmaahylkeen metsästyskiintiö on ollut sama metsästysvuodesta 2009–2010 alkaen, mutta saalismäärät ovat jääneet viime vuosina 200–400 hylkeeseen.

”Nyt on vaarana, että pyyntimäärä lähtee nousuun, sillä hallin metsästykseen ei enää tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa”, Halkka sanoo. ”Suomen ei tulisi asettaa niin suurta kiintiöitä, että se toteutuessaan vaarantaisi harmaahylkeen tulevaisuuden”

Hyljevahinkojen määrä vähentynyt

WWF kiinnittää myös huomiota siihen, että hylkeen vahingoittamaksi raportoidun kalan määrä on ammattikalastuksessa pienentynyt. Merialueen ammattikalastajille maksetaan lisäksi hyljesietopalkkiota. WWF kritisoi maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnosta siitä, ettei hylkeiden kalastukselle aiheuttamista vahingoista esitetä tuoreimpia tietoja, vaikka tilastot julkaistaan vuosittain.

”Hyljevahinkojen määrä on tärkeä asia, joka pitäisi esittää ajanmukaisesti yhtenä päätöksenteon taustana”, Halkka toteaa. ”Ammattikalastuksen kalastusvahingot ovat pudonneet viime vuosina vuosien 2006–2008 tasosta noin puoleen.”

Lue koko lausunto täältä.

Lisätietoja:

Merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka, WWF Suomi, puh. 040 700 6582
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939