WWF: Hyljevahingot on korvattava myös sivuammattikalastajille
Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmästä on tulossa epäoikeudenmukainen, huomauttaa WWF. Valtion budjetissa on varattu tälle vuodelle rahaa, josta maksetaan kalastajille korvauksia taannehtivasti viime vuoden hyljevahingoista. Hyljevahinkotyöryhmän valmisteleman asetusluonnoksen mukaan korvauksia maksettaisiin vain kalastajille, joiden tuloista yli 30 prosenttia tulee kalastuksesta. WWF korostaa, että ehdotettu korvausjärjestelmä jättäisi korvausten ulkopuolelle lähes 2 000 kalastajaa, eikä näin ollen poistaisi kalastajien ja hylkeiden suojelun välistä ristiriitaa. Asetusluonnoksen lausuntokierros päättyy tänään.
”Nykyrajaus ei ole oikeudenmukainen, sillä suuri joukko sivuammattikalastajia jäisi korvauskäytännön ulkopuolelle. Korvausten tarkoitus on paitsi korvata vahinkojen aiheuttamat kustannukset, myös edistää kestävien hyljepopulaatioiden muodostumista vähentämällä kalastajien ja hylkeiden suojelun välistä ristiriitaa”, sanoo meriasiantuntija Anita Mäkinen WWF:stä.
Merialueella on 2 738 saaliin myyntitarkoituksessa pyyntiä harjoittava kalastajaa. Näistä kolmenkymmenen prosentin tulokriteerin täyttäviä kalastajia on vain 860.
Hylkeiden ja hyljevahinkojen laskentajärjestelmiä on parannettava
WWF korostaa myös, että korvausjärjestelmä edellyttää tuekseen nykyistä kattavampaa ja luotettavampaa tietoa sekä hylkeiden että vahinkojen määristä. WWF:n mielestä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvio harmaahylkeiden populaation kasvunopeudesta on äärimmäisen epätodennäköinen. Esimerkisi vahinkotyöryhmän muistiossa hylkeiden kannan kasvun esitettiin olevan jatkuvaa ja vuosittain ainakin 10 prosentin luokkaa, lounaissaaristossa jopa 20-24 prosenttia. WWF:n uskoo harhaanjohtavan suurien lukujen johtuvan siitä, että laskelmissa on mukana Ahvenanmaan hyljepopulaatio. WWF haluaa otettavan huomioon myös sen, että lounaissaariston harmaahylkeistä esimerkiksi viime laskentakaudella vain noin viidennes oli Suomen puolella, loput Ahvenanmaan itsehallintoalueella.
Myös maksettujen kalastusvakuutuskorvausten ja WWF:n tiedossa olevien hyljepopulaatioiden erilainen alueellinen sijoittuminen herättää kysymyksiä. Suurimmat pyydyskorvaukset on maksettu Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla, ja RKTL:n mukaan itäinen Suomenlahti on yksi suurimmista hyljevahinkoalueista. Kuitenkin suurimmat hyljepopulaatiot tavataan lounaissaaristossa. WWF:n mielestä hyljevahinkojen vähentämiseksi tulisikin tarkastella syitä vahinkojen keskittymiseen eri alueille kuin missä hylkeet laskenta-aikaan oleskelevat.
WWF muistuttaa myös perustettavien hylkeensuojelualueiden ratkaisevasta merkityksestä hylkeiden luotettavan kannanarvion perustana.
Lisätietoja:
meriasiantuntija Anita Mäkinen, anita.makinen@wwf.fi,
puh. 040 527 1425