Julkaistu

WWF: Ilmastonmuutos uusi uhka saimaannorpalle

Ilmastonmuutoksesta saattaa muodostua uusi uhka saimaannorpan tulevaisuudelle, toteaa ympäristöjärjestö WWF. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hyljelaji, niitä on jäljellä enää 250 yksilöä. Lumi ja jää talvisella Saimaalla ovat elintärkeitä poikasten selviytymiselle.

Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) synnyttää poikasensa tavallisesti lumesta rakentamaansa pesään. Pesä suojelee kuutteja kylmyydeltä ja pedoilta. Lisäksi pesän puuttuessa norppaemon imetys saattaa häiriytyä. Aikaisemmin Saimaalla on ollut runsaasti lunta helmikuussa, jolloin kuutit syntyvät. Tänä vuonna sää oli tavallista lämpimämpi ja arvaamattomampi. Lunta oli aikaisempaa vähemmän, ja norpilla oli vaikeuksia saada pesiä rakennettua. WWF on huolissaan tästä ilmiöstä, sillä toistuessaan lämpimät talvet voivat olla tuhoisia saimaannorpan populaatiolle.

”Koska saimaannorppia on vähän, on erittäin tärkeää, että jokainen kuutti selviää hengissä talvesta ja ensimmäisestä elinvuodestaan”, korostaa WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. ”Valitettavasti pienikin poikkeama normaaleista sääoloista voi olla saimaannorpalle kohtalokas. Jos talvet ovat jatkossakin aikaisempaa lämpimämpiä ja sademäärä lisääntyy Saimaalla, emot eivät enää pysty rakentamaan lumipesiään tai pesät romahtavat sulaessaan, jolloin poikasten menehtymisen riski kasvaa.”

Viime talvena Saimaan jäälle syntyneen Victoria-kuutin tarina kuvastaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa. (Alun perin Voitoksi nimetty kuutti sai myöhemmin nimen Victoria, kun se osoittautui naaraaksi). Victoria ja neljä muuta kuuttia löydettiin jäältä, sillä joko niiden emo ei ollut kyennyt rakentamaan pesää tai pesä oli sortunut. Victoria ainoana selvisi talvesta kuin ihmeen kautta, mutta se kuoli kaksi kuukautta myöhemmin kalaverkkoon takertuneena. Toiset kuutit menehtyivät jäälle. Suurin osa niistä joutui kettujen tai koirien saaliiksi.

”Ilmastonmuutos on uusi saimaannorppaa uhkaava vaara”, Jari Luukkonen lisää. ”WWF on työskennellyt yli 20 vuotta lajin pelastamiseksi, ja moniin ongelmiin olemmekin jo löytäneet ratkaisuja. Nyt ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi kaikki tähän mennessä saavuttamamme voitot.”
Saimaannorpan tilanne on hyvä esimerkki siitä, miksi WWF pitää tärkeänä sitä, että nyt Bonnin ilmastokokouksessa saavutettu yhteisymmärrys näkyy mahdollisimman pikaisesti myös todellisina, maailmanlaajuisina kasvihuonekaasujen päästövähennyksinä.

Saimaannorpan kanta oli laskussa 1980-luvun alkupuolelle saakka. Suojelun ansiosta norppien määrä kääntyi kuitenkin nousuun ja kuuttien selviytymismahdollisuudet ovat niistä ajoista parantuneet. Saimaannorpan elinympäristö on kuitenkin jatkuvasti uhattuna. Suomi on sitoutunut saimaannorpan suojeluun mm. EU:n luontodirektiivin nojalla. Suojelutoimista vastaa Metsähallitus yhdessä WWF:n, Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Joensuun yliopiston biologian laitoksen kanssa.

Lisätietoja:

Jari Luukkonen, WWF:n suojelujohtaja, puh. 040 585 0020
Sami Wilkman, WWF:n ilmasto-koordinaattori, puh. 0400 849 477
Andrew Kerr / WWF:n kansainvälinen ilmasto-ohjelma, puh. +31 6 5161 9462 (matkapuhelin)