© Petteri Tolvanen / WWF
Julkaistu

WWF: Itämerennorpan pyynnin lisäämiselle ei ole perusteita

WWF vastustaa maa- ja metsätalousministeriön esitystä nostaa itämerennorpan pyyntikiintiö kolmeensataan yksilöön. Esitys kasvattaisi pyyntikiintiötä sadalla norpalla eli yli 50 prosentilla edellisestä vuodesta. WWF pitää esitettyä kiintiötä liian suurena, koska Pohjanlahden norppakanta toipuu vielä ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta kannan romahduksesta.

Tulevaisuudessa myös ilmaston lämpeneminen uhkaa itämerennorppaa yhä enemmän. ”On tärkeää saada norppakanta kasvamaan mahdollisimman vankaksi, sillä jäätalvien heikentyessä sen poikiminen vaikeutuu yhä enemmän myös Itämeren pohjoisimmassa kolkassa Perämerellä”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Itämeren norppakanta on pirstoutunut neljälle lisääntymisalueelle, joista ainoastaan Pohjanlahden osakanta ylittää yli 10 000 yksilön rajan. Vain sitä suuremmassa kannassa varovainen pyynti on Itämeren suojelukomission (HELCOM) mukaan mahdollista.

Pohjanlahden itämerennorppakanta on Suomen ja Ruotsin yhteinen. Ruotsi on tyytynyt 130 norpan pyyntikiintiöön. Kestävä kiintiö Suomessa olisi WWF:n mielestä korkeintaan puolet nyt esitetystä eli 150 norppaa.

”300 norpan kiintiö Suomessa ei enää olisi varovaista pyyntiä, etenkään kun samassa kannassa on myös Ruotsin 130 lupaa”, Tolvanen sanoo.

Itämerennorpan metsästyskiintiön lisäämistä perustellaan ennen kaikkea norpan kalastukselle aiheuttamilla vahingoilla. Näiden vahinkojen määrästä on kuitenkin hyvin vähän näyttöä.

”Maa- ja metsätalousministeriön muistiossakin viitataan lähinnä harmaahylkeen eli hallin aiheuttamiin lukuihin.”, Tolvanen huomauttaa.

Norppa oli aikanaan Itämeren runsaslukuisin hylje. Viime vuosisadan alussa itämerennorpan kanta oli noin 200 000 yksilöä. Nykyinen kanta on vain noin kymmenesosan tästä. Kannan todellinen koko on kuitenkin epäselvä. Siitäkin syystä sen hoidossa tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta suotuisan kehityksen ja levittäytymisen turvaamiseksi.

Norppa on arktinen hyljelaji, jonka alalajeja itämerennorppa ja saimaannorppa ovat. WWF julkaisi keväällä englanninkielisen raportin itämerennorpan eteläisten osakantojen uhanalaisuudesta. Niiden tulevaisuuden kannalta on olennaista, että Pohjanlahden norppakanta vahvistuu, sillä Pohjanlahdelta voisi hakeutua nuoria norppia myös eteläisemmälle Itämerelle.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

WWF:n lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi koskien hallin, itämerennorpan, saukon ja euroopanmajavan metsästystä metsästysvuonna 2017–2018 (11.7.2017)

WWF:n raportti "The Baltic Ringed Seal – An Arctic Seal in European Waters" (2017)