WWF: Kemijoen uusi voimalaitospäätös osoitus uhanalaisten kalojen heikosta lainsuojasta

Korkein hallinto-oikeus KHO antoi maanantaina 22.5. myönteisen päätöksen Kemijoen Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Ympäristöjärjestö WWF on erittäin pettynyt KHO:n päätökseen. Päätös on kuolinisku alueen virtavesiluonnolle ja uhanalaisille kalakannoille, kuten vaellussiialle ja sisävesissä elävälle taimenelle.

Sierilän alueella on Kemijoen pääuoman viimeinen luonnontilainen osuus ja käytännössä viimeinen virtavesikalojen lisääntymis- ja elinalue Kemijoen pääuomassa Kemijärven ja Perämeren välisellä osuudella.

”Voimalaitoksen rakentaminen olisi kuolinisku alueen virtavesiluonnolle ja uhanalaisille kalakannoille,” suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta sanoo.

Sierilän alueella esiintyvistä kalalajeista vaellussiika ja sisävesien taimen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi lajeiksi. Patoamisen myötä vesi nousisi tuntuvasti, jolloin voimalaitoksen yläpuoliset koskialueet katoaisivat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokialueella päättyisi harjuksen, siian ja taimenen luontainen lisääntyminen. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että myös sivujokien taimenkannat menetetään, sillä sivujokien taimenen lisääntymisen arvioidaan perustuvan pääuomasta kudulle nouseviin kaloihin.

Voimalaitosrakentamisen haittavaikutuksia kalakannoille ei voida kompensoida istutuksin tai elinympäristökunnostuksilla, sillä patoaminen tuhoaa virtavesikalojen luontaisen elinkierron, eikä vastaavia kunnostettavaksi kelpaavia elinalueita ole enää jäljellä Kemijoessa.

”Korkeimman hallinto-oikeiden päätös on surullinen esimerkki siitä, miten heikko lainsuoja uhanalaisilla kaloilla Suomessa on”, Matti Ovaska toteaa.

Kemijoki Oy voisi perua rakentamisen

Korkein hallinto-oikeus arvioi päätöksessään, ettei voimalan rakentamiselle ole ehdottomia esteitä. Asiassa on sovellettu vanhaa vesilakia, jonka mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että hankkeen hyödyt ylittävät huomattavasti siitä aiheutuvat yleisiin ja yksityisiin etuihin kohdistuvat haitat.

”Kemijoki valjastettiin vesivoimatuotantoon sotien jälkeen, jolloin talouspoliittiset edut syrjäyttivät kaikki muut arvot. Valitettavasti samat argumentit tuntuvat pätevän vielä tänäkin päivänä, vaikka vesivoiman mittavat ympäristöhaitat tunnetaan, eikä vesivoiman lisääminen ole yhteiskunnan kannalta tarpeen. Historia on myös näyttänyt, että voimalaitosrakentamisen hyödyt alueelle ovat lyhytaikaisia”, Matti Ovaska kertoo.

Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisen voi estää enää Kemijoki Oy:n oma päätös pidättäytyä voimalaitoksen rakentamisesta.

”Kemijoki Oy:n johto ja hallitus ovat nyt paljon vartijoina, sillä voimalaitoksen rakentaminen on lopullinen ratkaisu alueen luonnolle. Heidän päätettävissään on, säästyvätkö Kemijoen viimeiset kosket ja virtapaikat myös tuleville sukupolville vai menetetäänkö nämäkin alueet lopullisesti”, Ovaska vetoaa.

Lisätiedot:
Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF, 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi