WWF: Laiton pyynti on suuri uhka Lapin uhanalaisille suurpedoille
WWF Suomen mielestä metsästyslakiin on jo ensi talveksi lisättävä metsästysrikoksen törkeää tekomuotoa koskeva määritelmä. Lainmuutos mahdollistaisi muun muassa epäiltyjen rikostapausten nykyistä tehokkaamman tutkinnan. ”Laiton pyynti on suuri uhka Lapin uhanalaisille suurpedoille”, sanoo WWF Suomen suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen.
Lapissa on päättyvän talvikauden aikana tullut viranomaisten tietoon ainakin viisi ahman, neljä suden ja kaksi karhun salametsästystapausta. Useimmissa tapauksissa eläin on tapettu. Muissa tapauksissa eläintä on ajatettu niin, että on syytä epäillä eläinsuojelurikosta. Kaikissa tapauksissa on käytetty apuna moottorikelkkoja.
Myös viranomaisten viime vuoden huhtikuussa järjestämä tehovalvontaisku Sodankylässä, Savukoskella ja Sallassa vahvisti käsitystä suurpetojen laittoman pyynnin laajuudesta: iskussa paljastui kuusi suurpetoihin kohdistunutta metsästysrikosta. Muun muassa Suomessa ja Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan salametsästyksen kaltaisesta rikollisuudesta tulee esiin vain murto-osa.
WWF on pannut tyytyväisenä merkille, että oikeusministeri Braxin mukaan metsästysrikoksen törkeän tekomuodon saamista lainsäädäntöön valmistellaan oikeusministeriössä. Kiirehtiminen on kuitenkin WWF:n mielestä välttämätöntä, koska suurpetojen salametsästys näyttää olevan yhä lisääntymässä.
Samalla kun puututaan salametsästykseen, suurpetojen porotaloudelle aiheuttamat taloudelliset menetykset on otettava vakavasti. WWF on toistuvasti esittänyt siirtymistä korvausjärjestelmään, jossa suurpetojen aiheuttamista porotappioista maksetaan korvaus alueella elävien ja lisääntyvien suurpetojen määrän mukaan. Tällainen korvausjärjestelmä on käytössä maakotkan osalta ja se on toiminut hyvin.
Laittoman pyynnin aiheuttaman suurpetokantojen pienenemisen lisäksi riistanhoitopiirit ovat kuluneena talvena myöntäneet aiempaa runsaammin poikkeuslupia suurpetojen, erityisesti ilvesten, tappamiseen. Huhtikuussa 2009 WWF kritisoi Urho Kekkosen kansallispuiston ainoalle tiedossa olleelle sudelle myönnettyä tappolupaa. ”Mitä merkitystä suden hoitosuunnitelmassa asetetuilla tavoitteilla on, jos suden ei sallita asettua ja lisääntyä Lapissa edes kansallispuistoissa?”, kysyy Petteri Tolvanen.
Ahma ja susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi lajeiksi, ja ahma on muista suurpedoistamme poiketen myös maailmanlaajuisesti uhanalainen. Lapin läänissä oli viime syksynä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vain 12–15 sutta, eikä yhtään vakituista lisääntyvää susilaumaa. Koko Suomen ahmakanta on noin 150 yksilöä, joista karkeasti puolet elää Lapissa. Karhu ja ilves on luokiteltu silmälläpidettäviksi lajeiksi.
WWF:n ahman salametsästystä koskeva raportti (pdf)
Ahman salametsästystä koskeva WWF:n tiedote
Lisätietoja:
Suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168939
Suojelujohtaja, vs pääsihteeri Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 5850020