WWF: MMM suunnittelee ilveskannan rajua vähentämistä pahasti ontuvin perustein
WWF Suomi kritisoi maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnosta, jolla kasvatettaisiin ilveksen pyyntilupakiintiöitä huimasti yli kestävän verotuksen tason. MMM esittää, että ilveskantaa verotettaisiin alkavalla metsästyskaudella yli 22 prosenttia, kun Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen (RKTL) arvioima ilveskannan ”vakaan kehityksen” verotustaso olisi 16 prosenttia kannasta. MMM:n esittämä metsästyskiintiö johtaisi taantuvaan ilveskantaan ja olisi siten uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneen ilveksen hoitosuunnitelman vastainen.
Maa- ja metsätalousministeriön perustelut ilvesten lisämetsästykselle ontuvat WWF:n mielestä pahasti. MMM MM perustelee lähes 150 yksilöllä kestävän verotuksen ylittävää linjaansa vanhaan tapaan mihinkään lähteeseen viittaamatta ”ihmisten sietokyvyn lisäämisellä” ja sillä, että ” ihmisiä ärsyttää ilveksen tapa saalistaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden tai jäniksien ruokintapaikoilla, jolloin riistanhoitotyön koetaan valuvan hukkaan”. WWF on jo aiempina vuosina kommentoinut, että perustelut ovat hataralla pohjalla ja pohjaavat todennäköisesti varsin valikoituneen joukon mielipiteisiin.
WWF halusi tänä vuonna selvittää, onko MMM:n väitteillä todellista pohjaa ja teetti maaliskuussa mielipidekyselyn suomalaisten suhtautumista ilvekseen Think if Laboratories -tutkimusyrityksellä. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että Maa- ja metsätalousministeriön kanta ei vastaa lainkaan kansalaisten enemmistön mielipiteitä. Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia sanoi, että Suomessa ei ole liikaa ilveksiä, vaikka ilveskanta on viime aikoina selvästi runsastunut. Yhtä moni myös vastasi, ettei heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ole ylittynyt. Vain 14 prosenttia vastaajista kannatti ilvesten selkeää vähentämistä metsästämällä. Valtaosa oli sitä mieltä, että ilvestä voidaan säädellysti metsästää, mutta kestävän verotuksen tasoa ei pidä ylittää. Merkille pantavaa oli myös, että vastaajien ilvesasenteet ovat melko samanlaisia riippumatta esimerkiksi iästä tai siitä, onko perheessä metsästyslupia.
RKTL:n arvion mukaan Suomessa elää ennen alkavaa metsästyskautta vähintään 2500 ilvestä, mikä tarkoittaa noin 450 lisääntyvän ilvesparin kantaa. Poronhoitoalueella näistä on vain runsaat 100 yksilöä. MMM esittää, että pyyntilupa annettaisiin 589 ilveksen kaatamiseen. Kokonaisverotus voisi MMM:n esityksen toteutuessa nousta jopa 25 prosenttiin.
WWF:n näkemyksen mukaan poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa ei ole mitään tarvetta pyrkiä rajoittamaan ilveskannan kasvua kestävän verotuksen tason ylittävällä metsästyksellä. Poronhoitoalueella ensisijainen ratkaisu suurpetojen suojelun ja poronhoitoelinkeinon yhteensovittamisessa on WWF:n mielestä reviiripohjaisen, alueella elävien ja lisääntyvien suurpetojen määrään perustuvan korvausmallin kehittäminen suurpetovahingoille. WWF on tehnyt korvausmallista esityksiä useassa yhteydessä.
Lue lisää:
WWF:n lausunto MMM:lle ilveksen metsästyksestä
Kyselyn tuloksia:
Suomalaisten suhtautuminen ilvekseen
Suomalaisten näkemykset ilveksen kannanhoidosta
Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168939