Julkaistu

WWF: Päästövähennykset eivät ole uhka Suomen kilpailukyvylle

Teollisuuden väitteet tiukan ilmastopolitiikan kielteisistä vaikutuksista teollisuuden kilpailukykyyn eivät perustu tosiasioihin. WWF:n tuore katsaus aiheesta tehtyyn tutkimukseen osoittaa, että tiukkojen päästövähennysvelvoitteiden ei ole todettu aiheuttavan energiaintensiivisten alojen tuotantolaitosten siirtämistä muihin maihin. Samansuuntaisia tuloksia on luettavissa myös kansainvälisen energiajärjestö IEA:n lokakuussa 2008 julkaisemasta raportista.

WWF:n ilmastopolitiikkaa ja teollisuuden kilpailukykyä koskevan selvityksen (`Background paper on climate policy and competitiveness 2008´) mukaan taloustieteilijöiltä ei juuri heltiä tukea arvioille päästökaupan ja muiden ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen kielteisistä vaikutuksista teollisuuden kilpailukykyyn. Selvityksessä on käyty läpi lukuisia empiirisiä tutkimuksia aiheesta taloustieteen alalla vuosilta 1991–2008.

Muun muassa eräässä WWF:n siteeraamista tutkimuksista seurattiin ympäristöverotuksen aiheuttamaa teollisuuden ”vuotamista” Euroopan ulkopuolelle kymmenen vuoden ajan. Vuotoilmiö osoittautui hyvin vähäiseksi ja joissain tapauksissa vaikutus oli jopa päinvastainen, sillä verotus edisti teknologian kehitystä ympäristöverotuksen alaisissa maissa.

Selvityksessä todetaan myös, että uusien ja kasvavien markkinoiden syntyminen esimerkiksi energiatehokkuudelle ja uusiutuvan energian tuotannolle vaikuttaa talouteen merkittävämmin kuin joidenkin laitosten mahdollinen kilpailukyvyn heikkeneminen. Myönteisiä vaikutuksia talouteen syntyy erityisesti siitä, että varhaiset toimijat saavuttavat edelläkävijän aseman uusien markkinoiden kasvaessa.

”Selvityksen mukaan Suomellakaan ei ole perusteita vaatia teollisuudelle ilmaisia päästöoikeuksia EU:n päästökaupassa. Moni EU:n ilmasto- ja energiapaketin vesittämistä ajava teollisuudenala perustaa kantansa tuulesta temmatuille väitteille”, huomauttaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen. ”Päästöoikeuksien huutokauppaaminen on erittäin tärkeää, jotta teollisuusmaat voivat rahoittaa jatkossa päästövähennystoimia niin kotimaassa kuin kehitysmaissa. Jos päästöoikeudet jaetaan saastuttajille ilmaiseksi, lasku jää lähinnä tavallisten veronmaksajien maksattavaksi.”

Samansuuntaisia tuloksia on luettavissa myös kansainvälisen energiajärjestö IEA:n lokakuussa 2008 julkaisemasta raportista. Ennen päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa sen ennustettiin heikentävän energiaintensiivisten teollisuudenalojen kilpailukykyä ja ajavan tuotantolaitoksia pois EU:sta. Todellisuus on osoittautunut paljon teoriaa monisyisemmäksi. EU:n päästökaupan ei olekaan todettu aiheuttaneen minkäänlaista hiilivuotoa tähän mennessä – huolimatta teollisuuden äänekkäästä pelottelusta ennen ensimmäisen päästökauppakauden alkamista vuonna 2004.

“Merkittävät leikkaukset CO2-päästöissä eivät aja teollisuutta kehitysmaihin eivätkä romuta kansantalouksia. Sen sijaan ne suojelevat meitä ilmastonmuutoksen vakavilta vaikutuksilta, antavat varhaisen toiminnan kilpailuedun ja luovat miljoonia vihreitä työpaikkoja”, sanoo Kim Carstensen, WWF:n kansainvälisen ilmastokampanjan johtaja.


TAUSTAA TOIMITTAJILLE:

- Hiilivuoto tarkoittaa energiaintensiivisten alojen tuotantolaitosten ’valumista’ tiukan sääntelyn maista, kuten EU:sta, sääntelemättömiin maihin, yleensä kehitysmaihin.

- Tämän viikon torstaina ja perjantaina pidettävässä EU:n huippukokouksessa sovitaan ns. EU:n ilmasto- ja energiapaketin suurista kysymyksistä, kuten päästöoikeuksien ilmaisesta jaosta tietyille teollisuudenaloille hiilivuodon uhan takia. Paketin pelätään vesittyvän joidenkin jäsenmaiden vaatiessa liiallisia helpotuksia päästövähennyksiin tärkeille teollisuudenaloilleen.

- Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä alle kahden celsiusasteen esiteolliseen aikaan verrattuna, jos halutaan välttää ilmastonmuutoksen vakavimmat vaikutukset.

- Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii globaalien päästöjen saamista laskuun ennen vuotta 2020.

- Teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään IPCC:n mukaan 25–40 %:lla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

- Jos EU:n ilmasto- ja energiapaketti vesitetään päästövähennystavoitteiden höllentämisellä, kahden asteen tavoite jää käytännössä varmasti saavuttamatta.

Lisämateriaalia:

WWF:n katsaus hiilivuotoaiheiseen tutkimukseen WWF Internationalin nettisivuilla (pdf)

IEA:n raportti energiaintensiivisen teollisuuden hiilivuodosta (pdf)

Lisätietoja:

Marja Kaitaniemi, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, GSM 050 362 5363, etunimi.sukunimi@wwf.fi