WWF: Rakennusoikeudet pois saimaannorpan pesäpaikoilta
Saimaannorppakannan hitaasti kasvaessa Saimaalla törmätään yhä useammin tilanteisiin, joissa norppa ottaa talviseksi pesäpaikakseen rakentamiselle kaavoitetun ranta-alueen. Kannan elpyminen on turvattava lunastamalla rakennusoikeus pois tällaisessa tapauksessa.
WWF vetoaa päättäjiin, jotta pesäpaikan ympärille taattaisiin riittävän laaja häiriötön alue. WWF vetoaa myös Saimaalla liikkujiin norppien pesärauhan puolesta. Pesärauha on julistettu vuodesta 1993 lähtien, ja tänään sen luki kirjailija Mari Mörö Mikkelissä.
Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmikuussa. Pesäauha luetaan hetkenä, jolloin norpat hakevat pesäpaikkoja rantojen lumikinoksista. Näihin aikoihin norpat ovat hyvin herkkiä häiriölle, ja emot voivat jopa hylätä pesänsä ja poikasensa. Erityisesti moottorikelkkailua tulisikin rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen läheisyydessä välttää. Myös rantarakentaminen häiritsee norpan pesintää.
“Lisääntyvä rantarakentaminen kasvattaa talviaikaista häiriötä Saimaalla ja uhkaa saimaannorpan kuuttien selviytymistä. Norpalle järvinäköala tai ranta-asuminen on elintärkeää, ihmiselle se on ylellisyyttä. Norppien esiintymis- ja pesimäalueet onkin turvattava tehokkaasti. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä uusiin talvipesiin, jotka voivat olla rakentamiselle kaavoitetuilla alueilla. Näiden turvaamiseksi kuntien ja ympäristöhallinnon on nopeasti laadittava tiukat säännöt”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. “Mahdollisesti häiriön aiheuttamia kuuttien pesäkuolemia tapahtuu vuosittain. Vaarana on, että pesäkuolemat yleistyvät, jos norppien pesärauhaa ei kunnioiteta. Uhkaa lisäävät myös ilmaston lämpenemisestä johtuvat leudommat talvet.”
Etelä-Savon ympäristökeskuksen vastuulla olevat maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvät norpan suojelutoimet ovat jo varsin pitkällä. “Suuri osa luonnonsuojelulailla suojeltavaksi tarkoitetuista Natura-alueista on rauhoitettu tai hankittu valtion omistukseen”, sanoo Etelä-Savon ympäristökeskuksen johtaja Heikki Teräsvirta. “Myös tärkeiden norppa-alueiden kaavoitus on loppusuoralla. Koska maankäytön ja suojelun tarpeet muuttuvat koko ajan, on kaavoitus kuitenkin jatkuvaa työtä. Hyväkin kaava vanhenee muutamassa vuosikymmenessä. Kuntien onkin oltava valmiita uusimaan vanhentuneita kaavojaan.”
Mökkiläinen voi olla norpan ystävä
Mikkelin lähivesillä Ristiinassa mökkiläiset ja paikalliset asukkaat ottivat viime kesänä oma-aloitteisesti aktiivisen otteen saimaannorppakannan suojeluun ja vaihtoivat verkot norppaystävällisiin katiskoihin WWF:n kanssa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että Saimaan rannalla asuvat voivat ja haluavat panostaa lajin suojeluun. Vuonna 2005 ainakin viisi kuuttia kuoli ensimmäisten elinkuukausiensa aikana verkkoihin hukkumalla. Aikuisen naaraan jääminen verkkoon voi olla kohtalokasta koko saimaannorppakannalle.
Saimaannorppien tulevaisuudesta huolta kantavat ihmiset voivat myös liittyä WWF:n norppakummeiksi. Kummeilta saatavan tuen turvin voidaan esimerkiksi maksaa rauhoituskorvauksia kalastuskunnille sekä tutkia norppien pesintää ja talviaikaista käyttäytymistä, jotta suojelutoimia pystytään kohdistamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Lisätietoja: Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, (09) 7740 1045, GSM 040 585 0020
tiedottaja Tuuli Äikäs, gsm 040 592 6532
Lahjoitukset WWF:n työhön saimaannorpan suojelemiseksi: Nordea 157230-11189.
Saimaannorpan kummiksi ryhtyminen: www.wwf.fi/liity
Pesärauha, julistajat ja paikkakunnat 1993-2006
Saimaannorpan pesärauhan julistus
Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.
Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.
Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat arvoistaan elämää.
Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.
Kirjailija Mari Mörö Mikkelissä 17.1.2006:
Panssarijää, välimatkat ja kiviset luodot eivät anna tarpeeksi suojaa, ei jos vastassa on ihminen niin kutsuttuine harrastuksineen.
Hankipesää on helppo häiritä: mökä yltää kinokseen, järvenselkä kantaa kumua.
Pelto- ja jääautojen pörinän tai moottorikelkkojen rähinän perusteella on ennenaikaista riemua väittää, että maaseutu olisi hiljentynyt.
Arvoisat pelto- ja jääautokuskit! Saimaan rannoilla mekkaloiva
mökkikansa! Annetaan norppien pesiä rauhassa, hissukseen, kevään valoa kohti kurottuen.
Pesärauhan julistajat 1993-2006
1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M. A. Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen
2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
2005 Puumala, saimaannorpan suojelijat kolmessa polvessa: Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen
2006 Mikkeli, kirjailija Mari Mörö