WWF: Saimaannorppa voidaan parhaiten pelastaa yhteistyöllä
”Uhanalaisen saimaannorpan suojeluun löydetään parhaat keinot, kun niitä ovat miettimässä laajasti kaikki asiasta kiinnostuneet tahot. Keskustelua on käytävä tieteellisen tiedon pohjalta, ei tunnepitoisesti”, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder Saimaan alueen kalastajien norppakokouksessa Savonlinnassa tiistaina.
WWF Suomen mielestä maa- ja metsätalousministeriön aikoinaan perustama, laaja-alainen norppatyöryhmä on paras paikka ratkaisujen etsimiseen.
”Työryhmä sai Sirkka-Liisa Anttilan ministerikaudella aikaan hyviä suojelutuloksia, ja ministeri Orpon olisikin pikaisesti kutsuttava se jälleen koolle”, pääsihteeri Rohweder sanoi.
”Ainoan kotoperäisen nisäkkäämme saimaannorpan suojelu on Suomen vastuulla ja meidän tulee olla norpasta ylpeitä. Halua suojeluun on valtavasti Saimaan alueella. Tästä kertoo muun muassa se, että WWF:n Olen norpan ystävä – en kalasta verkoilla -diplomeja on tilattu runsaan kuukauden aikana jo yli 200 kappaletta”, pääsihteeri Rohweder kertoi.
”Vankka käsitykseni on myös, että norpan esiintyminen Saimaalla tuo monille mökkiläisille iloa ja lisää merkittävästi heidän viihtymistään.”
Vapaata verkkokalastusta pidetään ikimuistoisena nautintaoikeutena1900-luvun alusta peräisin olevin perustein 2010-luvun maailmassa. ”Kun meillä on tällainen oikeus, on myös muistettava velvollisuudet, kuten äärimmäisen uhanalaisen eläinlajin suojelu”, pääsihteeri Rohweder painottaa.
”WWF:n tavoitteena on pelastaa norppa sukupuutolta, mutta myös edistää kotimaisen kalan syöntiä. Nämä asiat voidaan sovittaa yhteen. Troolaus, norppaystävälliset rysät eivätkä katiskat ole uhka norpalle.”
”Verkkokalastuksen rajoittaminen elvyttää myös uhanalaisia lohikaloja, sillä yksi verkkokalastuksen ongelmista on alamittaisten kalojen jääminen pyydyksiin”, pääsihteeri Rohweder muistuttaa.
WWF:n mielestä kevätaikaista verkkokalastusta koskevat asetukset on otettava uuteen tarkasteluun. Tilastojen mukaan suojelualuerajauksen laajentaminen on vähentänyt saimaannorpan kuuttien kuolleisuutta huhtikuun puolenvälin ja kesäkuun lopun välisenä aikana, mutta nyt ongelmana on heinäkuun korkea kuuttikuolleisuus.
”Kuutteja kuolee edelleen yhtä paljon ja ne hukkuvat edelleen verkkoihin – nyt vain hieman myöhemmin”, pääsihteeri Rohweder toteaa.
Lisätiedot:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 8407461, liisa.rohweder@wwf.fi