Mediatiedotteet | 07/02/2007

WWF: Saimaannorppien saatava pesiä rauhassa

Tuuli Äikäs

WWF vetoaa jälleen tänä talvena Saimaalla liikkujiin saimaannorppien pesärauhan puolesta. Pesärauha on julistettu vuodesta 1993 lähtien, ja tänään sen lukee Joensuussa Arkkipiispa Leon puolesta rovasti Iivo Suvanto. Arkkipiispa on seurannut huolestuneena saimaannorppakannan pienentymistä monen kasvuvuoden jälkeen. Viimeisimpien tietojen mukaan Saimaalla elää nykyisin noin 270 norppaa, kun arvio viime vuonna oli vielä 280 yksilöä.

Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmikuussa. Pesärauha luetaan hetkenä, jolloin norpat hakevat pesäpaikkoja rantojen lumikinoksista. Näihin aikoihin norpat ovat hyvin herkkiä häiriölle. Erityisesti moottorikelkkailua tulisikin rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen läheisyydessä välttää. Lisääntyvä talviasuttavien mökkien rakentaminen lisää Saimaan ympärivuotista virkistyskäyttöä, mikä häiritsee norppien pesintää.

Talviaikainen tutkimus elintärkeää norppakannan tulevaisuuden turvaamiseksi

Kolme vuosikymmentä kestäneen suojelutyön ja veden laadun paranemisen ansiosta uhanalainen kanta on ollut hienoisessa kasvussa. Norpat poikivat helmi-maaliskuussa, jolloin lumipeite on elintärkeä poikasten selviytymiselle. 1970-luvulta lähtien vuotuinen lumimäärä pohjoisella pallonpuoliskolla on vähentynyt noin 10 %. Ilmastonmuutoksen arvellaankin olevan yksi merkittävimmistä uusista uhkatekijöistä, ja erityisesti tämä saattaa kohdistua nuoriin ikäluokkiin. Norppakannalle talvien lämpenemisen vaikutukset pesintään voivat olla erittäin kohtalokkaita, sillä nuoria kuutteja uhkaa jo entisestään korkea kuolleisuus kalaverkkoihin hukkumalla. Vaikutuksia on kuitenkin mahdotonta ennustaa ilman riittävää tietoa saimaannorpan ekologiasta ja elinympäristövaatimuksista.

WWF on yksi rahoittajista Joensuun yliopiston biotieteiden tiedekunnan tutkimusprojektissa, jossa selvitetään saimaannorpan käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti selvitetään norppien talviaikaista elämää sekä elinympäristövalintaa ja nuorten yksilöiden levittäytymistä. Keskeiset menetelmät ovat radiolähetin- sekä vedenalainen kuva- ja ääniseuranta. ”Norpan ekologian tuntemisen tärkeyttä korostaa myös se, että pesimäalueet ovat jatkuvasti vähentyneet, ja lisääntymisen onnistumisen arvellaan olevan altis erilaisille ihmisen aiheuttamille häiriöille. Tieteellinen tutkimustieto aiheesta on kuitenkin ollut tähän saakka varsin puutteellista”, sanoo Joensuun yliopistossa aiheesta väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Marja Niemi.

”Jos uudet tutkimukset vahvistavat, että norppa kärsii muuttuvista talviolosuhteista, se tarkoittaa sitä, että muita suojelusuunnitelmia on tarkistettava. Vain riittävän vahva norppakanta kestää ilmaston lämpenemisen aiheuttaman lisäkuolleisuuden”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Lisätietoja:
Tutkija Marja Niemi, Joensuun yliopisto, (013) 251 3586, gsm 050572 7352
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, (09) 7740 1045, gsm 040 585 0020
Tiedottaja Tuuli Äikäs, WWF, (09) 7740 1051, gsm 040 592 6532

Lahjoitukset WWF:n työhön saimaannorpan suojelemiseksi Nordea 157230-11189. Saimaannorpan kummiksi ryhtyminen: www.wwf.fi/liity

Saimaannorpan pesärauhan julistus

Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.

Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.

Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.

Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat
arvoistaan elämää.

Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

Pesärauhan julistajat 1993-2007

1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M. A. Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen
2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
2005 Puumala, saimaannorpan suojelijat kolmessa polvessa: Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen
2006 Mikkeli, kirjailija Mari Mörö
2007 Joensuu, Arkkipiispa Leo puolesta rovasti Iivo Suvanto

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 03/04/2024

WWF:n Luontoliven kevätkausi alkaa – en­sim­mäi­se­nä kur­kis­te­taan sääk­sen­pe­säl­le

WWF:n suosittu livekamera sääksien pesältä aukeaa tänään jo kahdeksatta kertaa. Viime vuonna 3,8 miljoonaa katselukertaa keränneessä sääksikamerassa nähtiin poikasten varttumisen lisäksi kilpakosija ja tuntematon poikanen ruokavieraana.
Lue lisää
Uutiset 15/04/2024

Sai­maan­nor­pan suojelun kannalta tärkeä verk­ko­ka­las­tus­ra­joi­tus astuu tänään voimaan – “Nor­pa­nys­tä­vä jättää verkot kuivalle maalle ympäri vuoden”

Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka, mutta verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Norpanystävä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää