WWF: Suomen näytettävä johtajuutta Puolan ilmastokokouksen jälkeen
Puolan ilmastokokouksessa nähtiin edistystä, mutta ei riittävää kunnianhimoa päätöksissä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on vielä mahdollista, mutta päätöksillä on kiire, WWF painottaa.
YK:n ilmastokokous Puolassa onnistui hyväksymään sääntökirjan Pariisin ilmastosopimuksesta. Vaikka ilmastotoimissa edistyttiin, WWF on pettynyt, etteivät päätökset heijastaneet riittävää kunnianhimoa ilmastonmuutoksen ripeässä torjumisessa.
”Puolassa näimme, että osa maista ei edelleenkään ota ilmastonmuutoksen uhkia ihmiskunnalle tarpeeksi vakavasti. Näiltä osin päättäjiltä olisi toivonut huomattavasti enemmän poliittista ja moraalista selkärankaa”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt, sillä ilmastonmuutos heikentää lajien ja elinympäristöjen tilaa. Ekosysteemien häviäminen puolestaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Monimuotoisuus helpottaa luonnon sopeutumista esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin. Suomessa ilmastonmuutos on suuri uhka erityisesti tunturiluonnolle sekä lumesta ja jäästä riippuvaisille arktisille eläinlajeille, kuten naalille, ahmalle ja saimaannorpalle. Luonnon tasapainon järkkymisellä on vakavat seuraukset talouteen ja yhteiskuntamme toimivuuteen. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat ruuantuotantoamme jo nyt.
Puolan ilmastokokouksen jälkeen on erityisen tärkeää, että Suomi kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksesta ja ajaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Tällä hetkellä Suomen ilmastotavoitteet eivät ole läheskään riittäviä. Seuraavat pari vuotta ovat ratkaisevia, jotta Suomi pääsee 1,5 asteen polulle ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.
”Puolueiden on kiritettävä Suomen ilmastopolitiikkaa nykyistä kunnianhimoisemmaksi, kun ne ensi viikolla käyvät pääministeri Juha Sipilän johdolla pyöreän pöydän keskusteluita. Tulevana EU-puheenjohtajamaana Suomen pitää myös kannustaa muita maita nostamaan sekä kansallisia että EU:n yhteisiä päästövähennystavoitteita. EU:n pitää saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2040”, Rahunen toteaa.
Kiireellisimpiä päätöksiä ovat luopuminen fossiilisista polttoaineista ja ympäristölle haitallisista tuista. Suomen pitää luopua kivihiilen ja turpeen energiakäytöstä jo vuonna 2025 ja lopettaa välittömästi niiden tukeminen valtion varoin. Ensi vuoden talousarvio sisältää edelleen ympäristölle haitallisia tukia noin 3,5 miljardia euroa, mutta koko ympäristöministeriön hallinnonalaan on varattu vain noin 200 miljoonaa. Suojelualueita tarvitaan lisää luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinielujen turvaamiseksi. Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytettävät määrärahat pitää nostaa vähintään 100 miljoonaan euroon vuosittain.
Lisätiedot
Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. +358 50 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi