© WWF
Julkaistu

WWF: Suomi toivottaa ilmastonmuutoksen tervetulleeksi

Jos kaikki teollisuusmaat toimisivat kuten Suomi, karkaisi ilmastokriisi käsistä.  Energia- ja ilmastopolitiikan ministeriryhmä keskustelee ensi perjantaina Suomen energiatulevaisuuden suuntaviivoista ja vastauksesta ilmastokriisin haasteeseen. Ilmasto- ja energiastrategian päivityksen tueksi laadittujen julkisten taustalaskelmien perusteella Suomi toteuttaisi tulevan vuosikymmenen ajan todella löyhää ilmastopolitiikkaa vaikka tätä vuosikymmentä pidetään ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta ratkaisevana.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat tällä hetkellä noin vuoden 1990 tasolla, eli Suomi ei ole onnistunut kääntämään päästöjään laskusuuntaan. Suomi on hyväksynyt kansainväliseksi tavoitteeksi rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen.  Tämä tarkoittaisi Suomen kaltaisille teollisuusmaille 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä, kun niitä verrataan vuoden 1990 tasoon.

Ilmasto- ja energiastrategian taustalaskelmien perusteella Suomen päästöt lähtevät juuri ja juuri laskuun ennen vuotta 2020. Ilman uusia politiikkatoimia Suomen päästövähennys jäänee alle kymmeneen prosenttiin.

”Jos kaikki teollisuusmaat toimisivat Suomen tavoin, karkaisi ilmastonmuutos sietämättömälle tasolle. Suomessa kuulee usein väittämän, että me teemme jo paljon ilmastonkriisin ratkaisemiseksi, mutta tosiasiassa tulemme pahasti jälkijunassa”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas

Sekä EU kokonaisuudessaan että muut pohjoiset EU-jäsenvaltiot ovat olleet jo tähän mennessä paljon Suomea edellä päästövähennyksissään (katso kuva alla). EU vähensi päästöjään vuodesta 1990 vuoteen 2010 kokonaisuudessaan 15 prosenttia. Suomen päästöt taas olivat vuonna 2010 kuusi prosenttia vertailuvuotta 1990 korkeammalla.

”Onneksi kaikki maat eivät ole samanlaisia kuin Suomi. Ilmasto- ja energiastrategian päivitys antaisi oivan tilaisuuden päivittää Suomen toimet edelläkävijöiden tasolle, mutta näyttää siltä, että päättäjillämme ei ole tähän riittävää tahtotilaa”, sanoo Kangas.

”Päättäjien on nostettava tavoitetasoa huomattavasti koskien energiansäästöä, energiatehokkuutta, tuuli- ja aurinkovoimaa sekä lämpöpumppujen hyödyntämistä. Vaihtoehtona on neljä astetta lämpimämpi maapallo, jolla eläminen käy lähes mahdottomaksi. Ilmaston kannalta ratkaisevat päätökset tehdään nyt. Niitä ei ole enää mahdollista viivyttää”, Kangas jatkaa.

Vuoden 2010 päästöt vertailuvuoteen 1990 verrattuna (Lähde Eurostat 2013).

 

Lisätietoja:
Hanna-Liisa Kangas, ilmastovastaava, WWF Suomi, puh. 045 631 8353

Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö, internet-sivusto, Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, vuoden 2013 päivitys.

Eurostat. (vuosi 2010 on tällä hetkellä tuorein tilastovuosi, josta on julkaistu EU-tason tilastotietoa kasvihuonekaasupäästöjä)