Susi © Wild Wonders of Europe / Sergey Gorshkov / WWF
Julkaistu

WWF: Susikanta ei vielä kestä kannanhoidollista metsästystä

Susikannan hoitosuunnitelmaa päivitetään parhaillaan, ja suunnitelman luonnoksessa ehdotetaan suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Tälle vuodelle on ehdotettu myönnettäväksi 29 kannanhoidollista poikkeuslupaa, mikä olisi merkittävästi aiempia vuosia enemmän. WWF:n mielestä susikanta ei kestä vielä metsästyksen lisäämistä.

Susikannan hoidon tavoitteena on lajin suotuisa suojelutaso. Se tarkoittaa, että lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä, ja että lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene. Tuoreimman Suomen EU:lle tekemän raportin mukaan suden suojelutilanne oli epäsuotuisa koko maassa.

”Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Kannan pieni koko sekä Venäjältä tulevan täydennyksen ja sitä kautta geneettisen muuntelun väheneminen viittaavat siihen, että jos uhanalaisuusarviointi tehtäisiin nyt, suden oikea luokitus Suomessa olisi mahdollisesti jopa äärimmäisen uhanalainen”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Suomen susikanta on pienentynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana liiallisen metsästyksen seurauksena. Tuorein vertailukelpoinen arvio talvikannan koosta on tehty helmikuussa 2014. Sen mukaan koko Suomessa oli 140–155 sutta. Joulukuun 2014 alussa julkaistun väliarvion mukaan susilaumojen määrä olisi vuoden 2014 aikana kasvanut jonkin verran.

”Syksyinen lauma-arvio sisältää huomattavaa epävarmuutta, sillä lumettomana aikana laumoista kertyvä tieto on vähäistä ja lähekkäisten laumojen erottaminen on vaikeaa. On ongelmallista, jos metsästyskiintiöt asetetaan epävarman, pääosin paljaan maan aikana tehdyn kanta-arvion pohjalta. Uusi vertailukelpoinen talvikanta-arvio saataneen lähiviikkoina”, Tolvanen sanoo.

Suden hoitosuunnitelman luonnoksessa on aiemmasta poiketen otettu johtavaksi ajatukseksi reviirialuekohtainen kannanhoito, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen suden suojelu ja ihmisten tarpeet.

”Tämä on mielestämme lähtökohtaisesti hyvä, uudentyyppinen ja kokeilemisen arvoinen ratkaisu. Suurena haasteena olisi toisaalta se, miten näin toimimalla voidaan varmistaa susikannan vahvistuminen ja levittäytyminen uusille alueille”, Tolvanen sanoo. 

Hoitosuunnitelman luonnoksessa ehdotetaan suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista aiempien vahinkoperusteisten poikkeuslupien sijaan. Kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista WWF pitää liian aikaisena, ja tälle vuodelle ehdotettua 29 poikkeusluvan määrää liian korkeana.

”Kun susikanta saavuttaa suotuisan suojelun tason ja sen säilyminen voidaan turvata, voidaan nyt ehdotettuihin kannanhoidollisiin lupiin siirtyä”, Tolvanen sanoo.

”Suurin puute suden hoitosuunnitelman luonnoksessa on se, että se ei esitä tavoitteita ja toimenpiteitä suden suojelutilanteen parantamiseksi poronhoitoalueella. Tällä hetkellä koko Lapissa ei ole yhtään vakiintunutta, lisääntyvää susilaumaa. Tärkeää olisi suden palauttaminen osaksi poronhoitoalueen luontoa, ainakin joillekin Lapin suurista luonnonsuojelualueista. Tämä auttaisi myös Ruotsin ja Norjan susikantoja, jotka ovat suuresti riippuvaisia Suomesta tulevasta geneettisestä täydennyksestä. Tulevaisuudessa tulisikin siirtyä vaiheittain yhteispohjoismaiseen susikannan hoitoon”, Tolvanen sanoo.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

WWF:n lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: www.wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/kannanotot-ja-lausunnot/