Julkaistu

WWF: Uhanalaisen Itämerennorpan pyyntiä ei saa aloittaa

WWF tyrmää maa- ja metsätalousministeriön (MMM) esityksen itämerennorpan metsästyksen aloittamisesta ja harmaahylkeen pyyntikiintiöiden pitämisestä kestämättömän korkealla tasolla. Esitetyt toimenpiteet vaarantaisivat norppa- ja harmaahyljekantojen suotuisan kehityksen Itämerellä. Ne myös poikkeaisivat täysin muiden Itämeren maiden hyljepolitiikasta ja vaarantaisivat Suomen maineen Euroopassa. WWF antoi tänään MMM:lle lausuntonsa hylkeiden ja maasuurpetojen pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n asiantuntijaryhmä on tuoreessa katsauksessaan luokitellut itämerennorpan (Phoca hispida botnica) vaarantuneeksi. Kaikki Itämeren maat ovat myös raportoineet EU:lle itämerennorpan suojelun tason olevan epäsuotuisa. Syynä norpan uhanalaisuuteen on pieni ja pirstoutunut kanta sekä alentunut lisääntymisteho: 10-20 prosenttia kannan lisääntymisikäisistä naaraista on pysyvästi lisääntymiskyvyttömiä. Myös leudontuvat talvet Itämerellä aiheuttavat lajille ongelmia.

WWF:n mukaan MMM:n ehdottama itämerennorpan metsästyksen aloittaminen olisi tässä tilanteessa vastuutonta ja leimaisi Suomen entistä selvemmin ainoaksi Itämeren maaksi, joka suhtautuu hylkeisiin lähinnä haittaeläimenä. ”Asiassa on kyse myös Suomen maineesta, sillä hylkeiden suojelupolitiikka kiinnostaa suurta yleisöä laajasti Euroopassa. Viime vuonna Suomi luopui itämerennorpan pyynnin aloittamisesta asiantuntijoita kuultuaan. Tilanne ei ole millään oleellisella tavalla muuttunut vuoden aikana, eikä perustetta itämerennorpan pyynnin aloittamiselle edelleenkään ole”, WWF:n lausunnossa sanotaan. Ruotsi ja Viro eivät suunnittele itämerennorpan pyyntiä.

Kalastajille hyljevahingoista korvauksia

WWF pitää MMM:n esitystä käsittämättömänä myös siksi, että kalastajille maksetaan tuntuvia hyljekorvauksia. Myös pyydysten uusiminen hylkeenkestäviksi on sujunut hyvin. Vaikka MMM:n esityksen mukaan itämerennorpan pyynti olisi rajoitettu pyydysten välittömään läheisyyteen, olisi kyse kuitenkin tavanomaisen metsästyksen avaamisesta. Päänavauksen jälkeen jatkossa vaarana olisi myös pyyntikiintiöiden kasvattaminen ja lupaehtojen väljentäminen.

Itämerennorpan kalastukselle aiheuttamista vahingoista ei ole toistaiseksi saatu pitävää näyttöä. Jos norpan todetaan aiheuttavan merkittäviä kalastusvahinkoja, itämerennorpan kaltaisen uhanalaisen lajin kohdalla kyseeseen tuleva toimintatapa on pyydystekniikan kehittäminen sekä ammattikalastajille vahingoista maksettavat korvaukset. Selvittämättä ovat myös itämerennorppaan kohdistuvan laittoman pyynnin ja kalanpyydysten aiheuttaman sivusaaliskuolleisuuden merkitys kannalle.

Hallien pyyntimääriä vähennettävä

WWF pitää myös harmaahylkeelle (Halichoerus grypus) eli hallille ehdotettua 1050 yksilön pyyntikiintiötä käsittämättömän suurena. Ahvenanmaa on jo myöntänyt 450 harmaahylkeen pyyntilupaa. Suomen alueen pyyntilupien määrä olisi siis MMM:n ehdotuksen mukaan 1 500 yksilöä, joka olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) lausunnon perusteella koko Itämeren alueen suurin kestävä pyyntimäärä. Suomen metsästysalueella tavattu hallien määrä on ollut vain noin reilun 3 000 yksilön tasolla. WWF ei käsitä, miten tämän kokoisen metsästysalueen kantaan voidaan ehdottaa yli tuhatta pyyntilupaa.

Ehdotetun suuruinen kiintiö rikkoisi räikeästi kestävän metsästyksen periaatteita ja vaarantaisi harmaahylkeen suotuisan suojelun tason Suomessa. WWF vaatii hallin pyyntimäärien vähentämistä koko Suomen valtion alueella selvästi viime metsästyskauden tasoa alemmaksi. Ruotsin alueella on laskennoissa tavattu viime vuosina noin 10 000 hallia. Ruotsi on kuitenkin myöntänyt vain 230 harmaahylkeen metsästyslupaa.

Lisätietoja:

Antti Halkka, WWF Suomen merihyljetyöryhmän pj, 040 700 6582
Petteri Tolvanen, ohjelmapäällikkö, WWF Suomi, 040 016 8939

WWF:n lausunto MMM:lle 26.7.2010 (pdf-tiedosto, 49kt)

***

Se hela pressmeddelandet på svenska nedan

WWF: Jakten på den utrotningshotade östersjövikaren får inte påbörjas

WWF förkastar jord- och skogsbruksministeriets förslag för att påbörja jakten på östersjövikaren och för att hålla jaktkvoten för gråsälen på en ohållbart hög nivå. De föreslagna åtgärderna skulle hota den gynnsamma utvecklingen av vikar- och gråsälbestånden i Östersjön. De skulle dessutom avvika från sälpolitiken i övriga Östersjöländer och äventyra Finlands rykte i Europa. WWF överlät i dag till jord- och skogsbruksministeriet sitt uttalande gällande de utkast till beslutsbrev som berör jakten på sälar och stora rovdjur.

Internationella naturskyddsunionens (IUCN) expertgrupp har i en färsk rapport klassat östersjövikaren (Phoca hispida botnica)som hotad. Alla Östersjöländer har också rapporterat till EU om att skyddsnivån för östersjövikaren är ogynnsam. Osaker till att vikaren är utrotningshotad är att stammen är liten, att den är fragmenterad och att förökningskapaciteten är nedsatt: 10-20 procent av stammens förökningsdugliga honor är slutgiltigt oförmögna att föröka sig. Även mildare vintrar har försvårat artens livsbetingelser.

Enligt WWF är ministeriets förslag i det här skedet ansvarslöst och skulle stämpla Finland som det enda bland Östersjöländerna, som anser att sälen enbart ska ses som ett skadedjur. ”Finlands rykte står på spel, eftersom skyddspolitiken intresserar den stora allmänheten i Europa. I fjol lade Finland ner planerna på att påbörja vikarjakten efter att ha hört specialister i ärendet. Läget har inte förändrats väsentligt under årets lopp, och det saknas fortfarande grunder för att påbörja östersjövikarjakten”, står det i WWF:s uttalande. Varken Sverige eller Estland planerar att införa jakt på östersjövikaren.

Fiskare bör ersättas

WWF anser att jord- och skogsbruksministeriets förslag är huvudlöst, eftersom professionella fiskare får kännbara ersättningar för sälskador. Likaså har fiskemetoder och fiskfällor förnyats i en smidig takt. Trots att jakten i ministeriets förslag är begränsad till närheten av nät och fällor, är förslaget oroväckande eftersom det öppnar för en sedvanligt organiserad jakt. I fortsättningen ligger risken i att man ökar jaktkvoterna och tummar av på villkoren för jakttillstånd.

Hittills har man inte vattentätt kunnat påvisa att östersjövikaren skadar det professionella fisket. Om det visar sig att vikaren förorsakar betydande förluster för fisket, bör man i den utrotningshotade östersjövikarens fall ta i bruk andra metoder än jakt, såsom att vidareutveckla fångsttekniken och skadeersättningar till professionella fiskare. Oklart är ännu hur dödligheten som förorsakas av den illegala jakten och fiskfällor påverkar beståndet.

Jaktkvoten för gråsälar bör sänkas

WWF anser att förslaget på en jaktkvot på 1050 gråsälar är obegripligt hög. Åland har redan beviljat 450 jakttillstånd för gråsäl. Enligt ministeriets förslag skulle jaktkvoten på finska vatten alltså vara tom 1 500 individer, vilket enligt uttalandet från Vilt- och fiskeriforskninginstitutet (VFFI) är den högsta möjliga hållbara jaktkvoten i hela Östersjöområdet. På finska jaktområden har gråsälarnas antal beräknats till drygt 3000 individer. Enligt WWF är det obegripligt att man föreslår över tusen jakttillstånd på ett jaktområde i den här storleksklassen med ett dylikt bestånd.

Förslagets kvot strider emot principerna för hållbar jakt och äventyrar den gynnsamma skyddsnivån för gråsälen i Finland. WWF kräver att jaktkvoten för gråsälen på finska marker klart minskas från förra årets nivå. På svenskt område har man beräknat upp till 10000 gråsälar under de senaste åren. Sverige har trots detta beviljat bara 230 jakttillstånd för gråsälar.

Tilläggsinformation:

Antti Halkka, ordförande för WWF:s arbetsgrupp för Östersjösälar, 040 700 6582
Petteri Tolvanen, programchef, WWF, 040 016 8939

WWF:s uttalande till jord- och skogsbruksministeriet 26.7.2010 (pdf-fil på finska)