Julkaistu

WWF: Valtioneuvosto päätti hylkeidensuojelualueista asiantuntijoiden ja HELCOMin suosituksen mukaisesti

WWF iloitsee valtioneuvoston tämänpäiväisestä päätöksestä hylkeidensuojelualueista. Nyt hyväksytty asetus seitsemän hylkeidensuojelualueen perustamisesta on erittäin merkittävä. WWF:n hyljetyöryhmä teki jo vuonna 1996 esityksen suojelualueiden perustamisesta. Nyt hyväksytty asetus on kompromissi, mutta se noudattaa kuitenkin pitkälti alkuperäistä esitystä ja turvaa hylkeiden rauhallisen oleskelun maamme tärkeimmillä hyljeluodoilla.

”On hieno asia, että alueet nyt saatiin perustettua vuosien odotuksen jälkeen. Itämeren suojelukomissiohan suositteli suojelualueiden perustamista jo vuonna 1988”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen.

Nyt hyväksytyt suojelualueet kattavat tärkeimmät hylkeiden lepäilyluodot. Lepäilyluodoilla on merkitystä hylkeille karvanvaihtoaikana, lepopaikkoina ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Hylkeet käyvät luodoilla lepäämässä koko avovesikauden ajan, mutta luodot ovat tärkeimpiä karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuussa. Hylkeiden karvanvaihto edellyttää riittävää lämpötilaa, joka on keväällä saavutettavissa vain käyttämällä suuri osa ajasta makailuun luodolla tai Perämerellä myös jäällä.

Suojelualueilla luonnon- ja eläinsuojelullista merkitystä

WWF on tyytyväinen paitsi hyväksyttyjen suojelualueiden määrään ja sijaintiin, myös suojelumääräyksiin. Tiukasti suojeltu ydinalue luotojen ympärillä on riittävän iso turvatakseen hylkeiden rauhallisen oleskelun. WWF:n tämän vuoden hyljelaskennoissa yleinen pakoetäisyys on ollut 300-400 metriä. Hylkeiden pyynnin nyt laajennuttua niiden uskotaan tulevan aremmiksi ja pakoetäisyyksien arvellaan kasvavan.

WWF huomauttaa myös, että nyt tehty päätös on paitsi luonnonsuojelullisesti myös eläinsuojelullisesti merkityksellinen: sosiaaliset nisäkkäät tarvitsevat toistensa seuraa ja kaikki nisäkkäät lepoa. Siksi rauhoitetut lepäilyluodot ovat hylkeille erittäin merkityksellisiä.

WWF ei usko, että nyt tehty suojelualuepäätös lisää hylkeiden kalastajille aiheuttamia vahinkoja. Harmaahylkeet pystyvät tosin liikkumaan laajalti, mutta viettävät suurimman osan ajastaan tärkeimpien lepäilyalueidensa ympäristössä. Jos ja kun lepäilyalueet ovat suojeltuja ja häiriöttömiä, hylkeet eivät välttämättä liiku niin paljon niillä alueilla, joilla kalastajilla on pyydyksensä.

Lisätietoja:

WWF, meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425
WWF, hyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka, 040 700 6582