Julkaistu

WWF: Venäjä-Saksa-maakaasuputki on kansainvälisen ympäristöyhteistyön näytönpaikka

WWF pitää Itämerelle suunnitellun maakaasuputken rakentamista merkittävänä haasteena kansainväliselle yhteisölle. Hanke on toteutettava niin, että siitä aiheutuvat vahingot meriympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi, WWF vaatii. Kaasuputkihankkeen hoitaminen luo suuntaviivoja myös muille vastaaville laajoille kansainvälisille ympäristöhankkeille. Kaasuputken ympäristövaikutukset ovat suuret erityisesti rakennusvaiheessa, jolloin pohjasedimenttiin kajoaminen aiheuttaa haitallisten aineiden ja ravinteiden vapautumista sekä veden samenemista.

”WWF on tyytyväinen siihen, että kaasuputkesta tehdään kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointi, aivan kuten WWF on vaatinut. Aiomme pitää tiukasti silmällä arvioinnin toteutumista ja osallistua siihen aktiivisesti. WWF esittää, että kansainvälisen ympäristövaikutuksen arvioinnin tekemiseksi ja sen toteuttamisen seuraamiseksi perustetaan kansainvälinen työryhmä nykyisen lakisääteisen prosessin lisäksi. Työryhmässä tulee olla myös kansalaisjärjestöjen edustajia varmistamassa, että kansalaisten kuuleminen toteutuu. Työryhmän erityinen haaste ja tarkastelun kohde voisivat olla kaasuputken rajat ylittävät vaikutukset sekä yhteistyö”, WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen sanoo. Mäkinen käyttää tänään WWF:n puheenvuoron Merentutkimuksen kansallisen komitean Helsingissä järjestämässä teemaseminaarissa "Kaasua halki Itämeren".

WWF muistuttaa, että kansainvälisen yhteisön on huolellisesti varmistettava, että putkella on sekä rakentamis- että käyttövaiheessa mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arvioinnin on annettava tutkimuksiin perustuvat selkeät ohjeet siitä, millä putkilinjauksella ja putken rakentamistekniikalla tämä tavoite toteutuu ja tämä on myös otettava varsinaisen toteutuksen lähtökohdaksi. Rakentamisen vuodenaika pitää pohtia tarkasti, jotta työt aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä kaloille, linnuille ja merinisäkkäille. Rantavyöhykkeessä tehtävät rakennustyöt tulee ajoittaa niin, ettei lintujen arktisen muuton aikainen pesintä häiriinny, hylkeillä ole poikasia tai taloudellisesti merkittävillä kalalajeilla kutuaikaa. Myös putken reitti tulee suunnitella niin, ettei se uhkaa esimerkiksi mereisiä suojelualueita.

Kaasuputken rakentamisen aiheuttama vedenalainen melu haittaa sekä kaloja että merinisäkkäitä, kuten hylkeitä ja pyöriäisiä. Monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristöt pirstoutuvat, ja joidenkin pohjaeläinten elinympäristöt saattavat tuhoutua kokonaan. Lisäksi rakentamisvaiheessa saatetaan törmätä sodan aikana tai sen jälkeen mereen upotettuihin ammuksiin ja aseisiin. Rakennusaikaiset kelluvat rakenteet aiheuttavat myös lisääntyneen meriturvallisuusriskin, erityisesti jääolosuhteissa.

Valmiin kaasuputken ympäristövaikutukset liittyvät putken huoltoon. Kaasuputken korroosion myötä kaasuvuotojen riski kasvaa. Kaasuvuodot eivät ole meriympäristölle yhtä kohtalokkaita kuin esimerkiksi öljypäästöt, mutta putken mahdolliset metaanivuodot kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Jo nyt tulee myös suunnitella, mitä tehdään, kun putki 50 vuoden päästä on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Valmiiseen kaasuputkeen liittyy lisäksi turvallisuuspoliittisia riskejä: se voi olla houkutteleva terroristi-iskun kohde.

WWF kannustaa kansalaisia tutustumaan putkea koskeviin asiakirjoihin ja antamaan lausuntonsa osana kansallista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kansalaisilla on oikeus jättää mielipiteensä 27.1. mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle. Suomen lisäksi ympäristövaikutusten arviointi aloitettiin samaan aikaan Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Venäjällä, joiden aluevesillä tai talousvyöhykkeellä kaasuputki kulkee. Arviointiohjelmaan ja sen nähtävilläolopaikkoihin voi tutustua ympäristöhallinnon internetsivuilla www.ymparisto.fi.

Kaasuputkihankkeesta vastaa venäläis-saksalaisessa omistuksessa oleva Nord Stream AG. Putki tulee olemaan noin 1200 kilometriä pitkä ja se kulkee Itämeren pohjassa. Suunniteltu putkilinja kulkee Suomen aluevesirajan ulkopuolisella talousvyöhykkeellä 369 kilometrin matkan. Putkia tulee kaksi, ja ne kulkevat 50 metrin päässä toisistaan.

WWF suhtautuu hiilen ja öljyn korvaamiseen selvästi vähäpäästöisemmällä maakaasulla sinällään myönteisesti, kunnes voimme täysin siirtyä hiilidioksidipäästöttömiin energianlähteisiin.

Lisätietoja: WWF / meriasiantuntija Anita Mäkinen, gsm 040 527 1425

Taustamateriaalia: WWF Saksan selvitys ”Eco-check for submarine pipelines in the Baltic Sea” (pdf-tiedosto, 1300 kt)