Julkaistu

WWF: YK:n ilmastosopimusluonnosta on vahvistettava

YK esittelee tänään Bonnissa tekstiluonnokset Kioton pöytäkirjan jälkeiseksi ilmastosopimukseksi. WWF:n mielestä tekstit muodostavat hyvän pohjan sopimusneuvotteluille, mutta ilmastonmuutoksen tuhoisimpien vaikutusten torjuminen vaatii sopimuksen sisältämien velvoitteiden vahvistamista.

Tähänastiset päästövähennysesitykset perustuvat IPCC:n vuoden 2007 arvioihin. Ilmastotutkijat ovat tämän jälkeen joutuneet muuttamaan näkemystään uusien, hälyttävien tutkimustulosten johdosta. Päästöt kasvavat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset etenevät huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ennustettu. Viimeisimmän, Massachusets Institute of Technologyn tekemän mallinnuksen mukaan maapallon lämpötila nousee tällä vuosisadalla todennäköisesti 5,2 astetta, jos ilmastopoliittisia toimia ei ryhdytä toteuttamaan ripeästi.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat viime aikoina polkeneet paikallaan maiden viivytellessä päästövähennysesitystensä julkistamisessa. WWF korostaa, että nyt, kun sopimusteksti on olemassa, aikaa ei ole enää hukattavaksi. ”Pöydällä on laaja paketti ilmastoratkaisuja. Joistakin puutteista huolimatta teksti on hyvä lähtökohta neuvotteluille”, arvioi WWF:n kansainvälisen ilmastoaloitteen johtaja Kim Carstensen. ”Neuvottelijoiden on kuitenkin vahvistettava sopimuksen kunnianhimon tasoa. Jos eri maiden edustajat sen sijaan valitsevat tekstin vesittämisen, sopimuksesta ei ole hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnassa.”

WWF toivoo neuvottelijoiden vahvistavan sopimuksen päästövelvoitteita niin, että kahden asteen tavoite voidaan ilmastotieteen arvioiden mukaan saavuttaa. Erityisesti eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät maat pitävät selvänä, että ilmastonmuutos on pysäytettävä selvästi ennen kuin maapallon keskilämpötilan nousu ylittää kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. ” WWF vaatii teollisuusmaita sitoutumaan vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä”, Carstensen sanoo.

Toinen suuri kysymys ilmastoneuvotteluissa on kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitus. Kehitysmaat tarvitsevat teollisuusmaiden tukea niin päästöjensä vähentämisessä kuin ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin sopeutumisessa. WWF arvioi, että tarvittava summa on vuoden 2020 tienoilla vähintään 145 miljardia euroa vuosittain. Lisäksi varoille on luotava hallinnointitapa, jonka niin rahoittajat kuin avun saajat ovat valmiit hyväksymään.

WWF toimii Bonnin ilmastokokouksessa aktiivisessa yhteistyössä osallistujamaiden delegaatioiden ja median kanssa. Bonnin kokous kuuluu Kööpenhaminan joulukuista kansainvälistä ilmastokokousta valmisteleviin neuvotteluihin. Bonnin kokous on ensimmäinen, jossa maiden valtuuskunnat pääsevät neuvottelemaan suoraan varsinaisen sopimustekstiluonnoksen pohjalta.

Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi, WWF Suomi, puh. 040 18 09497, etunimi.sukunimi@wwf.fi.

Median yhteyshenkilöt Bonnissa:
Christian Teriete, puh. +852 93106805, cteriete@wwf.org.hk, Ashwini Prabha, puh. +41 79874 16 82, aprabha@wwfint.org.

WWF:n Bonnin valtuuskuntaan kuuluu edustajia tärkeimmistä teollisuus- ja kehitysmaista sekä sopimuksen erityiskysymysten asiantuntijoita.

WWF:n mediatapahtumat Bonnissa:
1.6. Avaustiedote
3.6. Tiedote YK:n yleiskokouksen korkean tason tapaamisesta New Yorkista
5.6. Maailman ympäristöpäivä; WWF:n välitiedote neuvotteluiden etenemisestä ensimmäisellä viikolla
6.6. Valokuvatapahtuma Bonnissa: satojen aktivistien muodostama jättimäinen viesti (ilmakuvattavaksi) sekä kansalaisjärjestöjen organisoima mielenosoituskulkue
8.6. Kokouksen virallinen sivutapahtuma ja tiedote ympäristöjärjestöjen yhteisestä esityksestä ilmastosopimukseksi
11.6. Ilmastokuuleminen. Ympäristöjärjestöt kuulevat eri puolilta maailmaa kotoisin olevien ihmisten todistuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
12.6. Lopputiedote