Jääkarhu © Ritesh Chaudhary / Shutterstock
Julkaistu

WWF: Ympäristön tulee olla etusijalla Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella

Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden toukokuussa 2017. WWF:n näkemyksen mukaan YK:n kestävän kehityksen periaatteet ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano olisivat sopivia teemoja Suomen puheenjohtajuusohjelman läpileikkaaviksi teemoiksi. Lisäksi WWF:n mielestä Suomi voisi olla luomassa Arktisen neuvoston vuoteen 2030 ulottuvaa visiota arktisesta alueesta.

Ympäristönsuojelun edistäminen on ollut vuonna 1996 perustetun Arktisen neuvoston isoimpia tavoitteita aina – ainakin paperilla. Todellisuudessa kahden vuoden välein vaihtuvat puheenjohtajamaat ovat usein nostaneet agendalle muita kärkihankkeita.

WWF:n mielestä Suomi voisi puheenjohtajuuskaudellaan olla luomassa Arktisen neuvoston vuoteen 2030 ulottuvaa visiota arktisesta alueesta. Tämä lisäisi neuvoston työn pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta puheenjohtajien vaihtuessa.

”YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden on oltava vision keskiössä. Se tarkoittaa, että kestävään kehitykseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä ulottuvuuksia tarkastellaan integroidusti, eikä ympäristö jää altavastaajaan asemaan”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Suomelta voidaan odottaa puheenjohtajana selkeää viestiä ympäristönsuojelun priorisoinnin suhteen.

”Ilmastonmuutos etenee arktisella alueella nopeasti ja sen hidastaminen on äärimmäisen tärkeää niin arktisen luonnon ja ihmisten kuin koko planeettamme tulevaisuuden näkökulmasta. Suomella tulee olemaan oiva paikka näyttää esimerkkiä”, Rohweder sanoo.

Arktisten lajien sopeutumista ilmastonmuutokseen tulee myös edistää tehostamalla ympäristösuojelua varsinkin kytkeytyneiden suojelualueverkostojen avulla.

”Yhdysvallat on omalla puheenjohtajuuskaudellaan kehittänyt aktiivisesti arktisia mertensuojelualueverkostoja. Tätä työtä kannustamme Suomea jatkamaan”, Rohweder sanoo.

Suomen tulisi edistää arktisten yhteisöjen öljyntorjuntavalmiutta Arktisen neuvoston kautta, sillä suuronnettomuuden riski pohjoisilla vesillä kasvaa jatkuvasti. WWF kannustaa Suomea myös edistämään öljyn ja kivihiilen käytön korvaamista uusiutuvilla energiamuodoilla arktisella alueella.

”Suomi voisi Arktisen neuvoston puheenjohtajana edistää uusiutuvan energian lisäämistä arktisen alueen yhteisöissä. Näin voitaisiin leikata nopeasti mustan hiilen päästöjä. Mustalla hiilellä on voimakas ilmaston lämpenemistä edistävä vaikutus”, Rohweder sanoo.

WWF aikoo pisteyttää valtiot

Arktisessa neuvostossa maat sopivat ympäristönsuojeluun liittyvistä suosituksista ja ohjeista. Sitä, miten jäsenvaltiot ovat näitä suosituksia ja ohjeita toteuttaneet, ei kuitenkaan ole koskaan mitattu. WWF valmistelee mittaristoa toukokuun ministerikokoukseen, jolla pisteytetään kunkin valtion toimeenpanon tehokkuutta ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa. WWF on aiemmin kehittänyt vastaavan mittariston myös Itämeren suojelukomissio Helcomin jäsenvaltioiden vertailuun.

”Tulemme arvioimaan Arktiseen neuvostoon kuuluvien maiden onnistumista muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnässä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, suojelualueiden perustamisessa ja laivaliikenteen turvallisuuden ja öljyntorjuntavalmiuden parantamisessa. Tavoitteena on osaltamme kannustaa maita panemaan neuvoston suosituksia paremmin täytäntöön”, Rohweder sanoo.

Lisätietoja:
pääsihteeri Liisa Rohweder, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi, @LiisaRohweder