WWF Suomen hallitukseen valittiin saimaannorpan suojelutyön veteraani
WWF Suomen hallintoneuvostoon on valittu seitsemän uutta jäsentä ja hallitukseen yksi uusi jäsen. Johtaja Timo Koivurova, kansanedustaja Hanna Kosonen, tutkija Mervi Kunnasranta, toimitusjohtaja Matti Rihko, viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk, toimitusjohtaja Margus Schults ja professori Janne Hukkinen aloittivat hallintoneuvostossa uuden toimintavuoden alkaessa heinäkuun alussa. Hallitukseen nimitettiin uutena jäsenenä asiakaspalvelupäällikkö Ismo Marttinen.
Ismo Marttinen on WWF:n Etelä-Saimaan saimaannorpan suojelutyön vapaaehtoinen, pitkäaikainen aluevastaava. Marttisten perhe on saimaannorpan suojelijoita kolmessa polvessa: Ismo Marttisen isä Kaiku on osallistunut WWF:n saimaannorppatyöryhmän työhön alusta alkaen, eli vuodesta 1979.
”Pidän vapaaehtoistyötä WWF:n toiminnan perustana, ja luen vapaaehtoisiksi myös yksityisvarainhankinnan pienetkin lahjoittajat. Itse haluan antaa panokseni siihen mitä osaan, eli Saimaan luonnon paikallistuntemukseen, ja sitä kautta suojelun käytännön kenttätyön helpottamiseen. Haluan esimerkilläni kannustaa tavallisia luonnonystäviä mukaan WWF:n toimintaan esimerkiksi norppakummina”, Ismo Marttinen sanoo.
WWF Suomen hallintoneuvoston jäsenet edustavat yhteiskunnan eri tahoja, esimerkiksi tiede-, kulttuuri- ja yritysmaailmaa. Mukana on myös poliittisia vaikuttajia. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan on tärkeää, että hallintoneuvosto ja hallitus edustavat mahdollisimman laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, sillä WWF:n ratkaisut ovat kokonaisvaltaisia ja perustuvat tutkittuun tietoon.
Hallintoneuvoston uusi jäsen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Mervi Kunnasranta, kuuluu tutkimuksen edustajiin. Hän johtaa Itä-Suomen yliopiston norppatutkimusryhmää ja on ollut mukana kehittämässä ja luomassa uusia menetelmiä saimaannorpan suojelututkimuksen käyttöön; näistä viimeisimpiä apukinosmenetelmä ja norppien valokuvatunnistus.
”Tutkimus ja sen rahoituksen mahdollistaminen on elintärkeä elementti saimaannorpan suojelutyössä. Tutkittu tieto luo pohjan oikein kohdennetulle suojelulle ja näiden toimenpiteiden yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle”, Kunnasranta sanoo.
Vapaaehtoisten panos WWF:n työssä on ensiarvoisen tärkeä. Vapaaehtoiset tekevät työtä muun muassa WWF:n asiantuntijoista koostuvissa lajityöryhmissä, jokakesäisillä talkooleireillä, kolaamalla saimaannorpille apukinoksia vähälumisina talvina ja nuorten tiimissä. WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu jo yli 7 500 suomalaista.
”Olen itsekin ollut mukana WWF:n vapaaehtoistyössä: liityin vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin melkein heti kun ne perustettiin, vuonna 2004. Muistan, kuinka tarpeelliseksi ja ylpeäksi tunsin itseni ÖT-joukkolaisena, vaikka vakavaa öljyonnettomuutta ei tuona aikana tapahtunutkaan. Nyt pääsihteerinä olen iloinen linjauksestamme, jonka mukaan kehitämme toimintatapojamme koko ajan yhä osallistavampaan ja yhteistyöhakuisempaan suuntaan”, sanoo Liisa Rohweder.
WWF Suomen hallintoneuvosto kokoontuu kaksi kertaa tilikauden aikana. Kevätkokouksessaan se vahvistaa seuraavan tilikauden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä nimittää hallituksen jäsenet. Syyskokouksessaan hallintoneuvosto päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Hallintoneuvoston puheenjohtajana on toiminut marraskuusta 2013 lähtien presidentti Tarja Halonen. WWF:n hallintoneuvostoon kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtaja sekä 22 jäsentä. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta kerrallaan.
WWF Suomen hallitukseen kuuluu viisi jäsentä ja puheenjohtaja, professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta.
Lisätiedot:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 8407461, liisa.rohweder@wwf.fi