Julkaistu

WWF haastaa EK:n osallistumaan rakentavasti ilmastotalkoisiin

Suomen energiantarve voidaan kattaa ilmastoystävällisesti ja kustannustehokkaasti

WWF pitää Elinkeinoelämän keskusliiton kannanottoja uusiutuvien energialähteiden lisäämisvelvoitteesta lyhytnäköisinä eivätkä ne aja lopulta Suomen elinkeinoelämän tai valtion etuja. Uusiutuvan energian kustannusvaikutukset pysyvät maltillisina, kun niitä lisätään rinta rinnan energiatehokkuuden parantamisen kanssa. Lisäksi investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen tuovat Suomeen lisää työpaikkoja ja vientituotteita.

Suomen energiankulutus kasvaa ja uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta on pienentynyt toisin kuin valtaosassa EU-maita Silti EK kehottaa Suomea vastustamaan uusiutuvien energialähteiden lisäämisvelvoitetta EU:ssa. WWF huomauttaa, että mitä hitaammin Suomi ryhtyy kasvihuonekaasupäästöjen kunnolliseen vähentämiseen, sitä tuskallisempia päätöksiä on tulevaisuudessa tehtävä. Ennakoivasti toimien energiaremontti sen sijaan tapahtuu hallitusti, kustannustehokkaasti ja Suomen kilpailukykyä edistäen.

WWF toivoo, että elinkeinoelämä osallistuisi rakentavasti ilmastotalkoisiin. On tärkeää, että kaikki yhteiskunnan toimijat miettivät miten päästöt saadaan kuriin sen sijaan, että vastustetaan ohjaustoimia ehdottamatta tilalle kestäviä ratkaisumalleja. Kestävän energian mallit myös edistäisivät Suomen menestystä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

"Suomi ei ole pysynyt puhtaan energian maailmanmarkkinoiden 20–30 prosentin vuotuisessa kasvuvauhdissa mukana. Syynä on se, että Suomesta puuttuvat tehokkaat ohjauskeinot energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämiseksi. Ilmastopoliittisen ohjauksen puuttuessa kestävän energiateknologian kotimarkkinat eivät ole kehittyneet, minkä seurauksena vientimarkkinoilla on jääty jälkeen ", sanoo WWF Suomen ilmasto-ohjelman päällikkö DI Karoliina Auvinen.

Kestävät energiainvestoinnit eivät yleensä toteudu markkinaehtoisesti, vaikka ne olisivat kannattavia. Valtion rooli olisi avata energiateknologioiden kaupallistumista estäviä pullonkauloja ohjauskeinojen avulla. WWF toivookin, että Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaa jo lähiaikoina markkinaimua ja kysynnän syntymistä edistävien ohjauskeinojen paletti.

WWF:n mukaan energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kustannustehokas potentiaali Suomessa vuonna 2020 vastaa 2,7 kertaa nyt rakennettavan ydinvoimalan tuotantoa. Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia voidaan kilpailukykyisellä tavalla tyydyttää energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla.

WWF muistuttaa myös, että skenaarioissa Suomen tulevasta energiantarpeesta oletetaan, että massa- ja paperiteollisuus kasvaa vuosittain 1,6 %, ja alan sähkönkulutus kasvaa yli 10 TWh vuosien 2003-2025 välisenä aikana. Stora Enson viime viikolla tekemien tehtaiden lopetuspäätösten valossa kasvuennusteet ovat ylimitoitettuja. WWF toivookin, että Suomen tekeillä olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa lähtölaskelmat ovat realistisempia.

Lisätietoja:

WWF Suomi, ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, 050 330 5418