WWF ja BirdLife kartoittivat Baltian arvokkaat metsät
Suomen WWF ja Suomen BirdLife ovat yhteistyössä Baltian maiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa kartoittaneet Baltian arvokkaat metsät kaksi vuotta kestäneessä hankkeessaan. Baltic Forest Mapping -kartoituksen tulokset on kirjattu sähköisiin karttoihin ja tietokantaan, joiden toivotaan ohjaavan metsien suojelua, ekologista tutkimusta ja metsätalouden ja metsiensuojelun yhteensovittamista.
Hankkeen tulokset julkistetaan seminaarisarjassa, joka alkaa tänään tiistaina 3.6. Vilnasta, ja josta se jatkuu keskiviikkona Riikaan ja torstaina Tarttoon. Hankkeen internet-sivut avataan osoitteessa www.balticforestmapping.net.
Selvitys osoitti, että Virossa noin 15 % tarkastelualueen metsistä täyttää hankkeen kriteerit arvokkaista metsistä. Latviassa vastaava luku on noin 10 % ja Liettuassa 32 %. Nämä biologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti arvokkaat metsät häviävät kuitenkin kovaa vauhtia: Yli puolet kriteerit täyttävistä metsistä on valtion omistuksessa, mutta vain pieni osa – Latviassa ja Liettuassa jopa alle 1 % – on tiukasti suojeltu. Esimerkiksi Virossa vuosittain hakataan 5 % hankkeen kriteerit täyttävistä metsistä.
Virossa arvokkaat metsät ovat mm. jalopuumetsiä, lehtimetsiä ja vanhoja kuusimetsiä. Latviassa yli 40 % arvokkaista metsistä on mäntymetsiä, ja Liettuassa kosteita lehti- ja kuusimetsiä sekä jalopuumetsiä.
Jos metsien suojelua ja talousmetsien kestävää käyttöä ei lisätä, monet metsäisistä elinympäristöistä riippuvaiset lajit tulevat häviämään. ”WWF ja BirdLife toivovat, että Baltian maiden viranomaiset lisäävät metsien suojelua ja hyödyntävät Baltic Forest Mapping (BFM) -tietokantaa suojelualueiden valinnassa mm. Natura 2000-alueita perustaessaan. Myös metsäyhtiöt voivat käyttää tietokantaa hakkuiden kohdentamiseen ja metsien kestävän käytön edistämiseen”, metsäpäällikkö Harri Karjalainen Suomen WWF:stä sanoo.
”Baltian maissa on luonnontilaista metsää, joka on paljon arvokkaampaa suojeltuna kuin hakattuna. Näiden alueiden suojelu on tärkeää paitsi ekologisesti myös hupenevan Euroopan metsäperinnön säilyttämiseksi”, sanoo BFM-hankkeen ohjausryhmän jäsen Marcus Walsh Suomen BirdLifestä.
Biologisesti arvokkaan alueen määrittelemiseksi BFM-hankkeessa käytettiin useita luonnonsuojelubiologisia valintakriteereitä (esimerkiksi puuston ikä ja uhanalaisten lajien esiintyminen), joilla arvokkaat kohteet valittiin olemassa olevista tietolähteistä. Tärkeimpänä tietolähteenä olivat kansalliset metsätietokannat. Näitä tietoja täydennettiin lisätiedoilla mm. harvinaisisten lajien esiintymistä. Tarkeastelualue kattoi valtion maat kaikissa Baltian maissa sekä vaihtelevan osuuden muiden omistajaryhmien metsistä aina silloin, kun tietokantoja oli saatavilla. Hankkeessa ei tehty maastoinventointeja, ja niitä tarvitaan jatkossa metsien lopullisen luonnonsuojelullisen arvon määrittelemiseksi.
Baltic Forest Mapping -hankkeen yhteistyökumppanit ovat olleet Virossa Eestimaa Looduse Fond, Latviassa Latvian WWF ja BirdLife ja Liettuassa LiettuanBirdLife. Tänään alkaviin seminaareihin osallistuu päättäjiä, metsä- ja luonnonsuojeluviranomaisia, metsäyhtiöiden edustajia ja kansalaisjärjestöjä. Baltic Forest Mapping -hanke on saanut Suomen ulkoasiainministeriön tukea, ja sen yritystukijana on ollut NovoMeridian/ESRI.
Lisätietoja:
Suomen WWF, projektikoordinaattori Petteri Tolvanen, 0400 168 939, metsäpäällikkö Harri Karjalainen, 040 563 7179; Suomen BirdLife, maa- ja metsätalousvastaava Marcus Walsh, 0400 513410