WWF ja Metsähallitus: Valkoselkätikoilla hyvä pesintävuosi

Metsähallituksen ja WWF:n seurantatutkimuksissa varmistettiin tänä kesänä 33 erittäin uhanalaisen valkoselkätikan pesintää, jotka tuottivat yhteensä 80-90 kuoriutunutta poikasta. Vuonna 1994 pesivä kanta oli pohjalukemissa; tuolloin pesiä löytyi vain 11. Tutkimusta koordinoiva valkoselkätikkatyöryhmä arvioi, että välitön kannan taantuminen on pysähtynyt.

“Näyttää siltä, että valkoselkätikkakanta on hienoisessa kasvussa maassamme! Suomen valkoselkätikat ovat kuitenkin edelleen äärimmäisen uhanalaisia ja tarvitsevat suojelutoimia selviytyäkseen”, muistuttaa suunnittelija

Timo Laine

Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalveluista.

Valkoselkätikka pesii aikaisin, ja tänä vuonna suurin osa poikueista oli valmiina lentoon jo touko-kesäkuun vaihteessa. Kaikkia pesiä ei ehditty löytää ennen kuin poikaset olivat lähteneet maailmalle. Seurantatutkimukseen osallistui valkoselkätikkatyöryhmän lisäksi myös muita aktiivisia lintuharrastajia.

Keski-Suomi (8 pesintää), Etelä-Savo (7) ja Päijät-Häme (5) ovat parhaita valkoselkätikka-alueita Etelä-Suomessa. Etelä-Karjalassa todettiin myös 5 varmaa pesintää, Pohjois- Karjalassa ja Vaasan rannikkoseudulla kummassakin 3 ja Pohjois-Savossa sekä Kymenlaaksossa molemmissa 1 pesintä. Varmistettujen pesintöjen määrä lisääntyi selvästi, sillä viime vuonna pesälöytöjä oli 23. Määrä lisääntyi osittain tehostuneen maastotyön ansiosta, mutta uudisreviirejäkin löytyi ilahduttavan runsaasti. Valkoselkätikkatyöryhmän mukaan välitön kannan taantuminen näyttää pysähtyneen. Suomessa pesivän populaation koko on arviolta 45-50 paria.

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) elää vanhoissa lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sopivien elinympäristöjen väheneminen 1950-luvulta lähtien on aiheuttanut kannan romahtamisen. WWF aloitti suojelutyön metsälinnustomme uhanalaisimman lajin pelastamiseksi vuonna 1987. Pitkällä tähtäyksellä sopivien elinympäristöjen lisäsuojelu Etelä-Suomessa, kohteiden ennallistaminen sekä valkoselkätikan huomioonottaminen talousmetsissä parantavat lajin selviytymismahdollisuuksia.

Vanhoissa luonnontilaisen kaltaisissa lehtimetsissä elää useita saman uhanalaisen metsäluontotyypin edustajia kuin valkoselkätikka. Muita tällaisessa ympäristössä viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi liito-orava (Pteromys volans), sekä lahoista lehtipuista riippuvaiset kovakuoriaislajit, kuten esim. haavanlahokärsäkäs (Cossonus parallelepipedus), täplämustakeiju (Dircaea quadriguttata) ja piilopääaatukainen (Phytobaenus amabilis).

Muuttovoittoa Venäjän Karjalasta

Metsähallituksen, WWF:n ja Pietarin yliopiston inventoinneissa vuosina 2000-2002 kartoitettiin Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan tikkametsiä sekä lajin esiintymistä. Tulokset vahvistivat, että alueen pesivä kanta on moninkertainen Suomeen verrattuna.

Etelä-Karjalan runsaat havainnot osoittavat, että Venäjältä saatava muuttovoitto on ollut tänä vuonna tavanomaista suurempi. Valkoselkätikkatyöryhmän puheenjohtaja Timo Laine muistuttaakin, että Karjalankannas on todellinen ekologinen käytävä Suomen ja Venäjän välillä. Sillä on elintärkeä merkitys valkoselkätikan kannan kehitykseen Suomessa samoin kuin muiden uhanalaisten lajien säilymiseen.

Lisätietoja:
Timo Laine, Metsähallitus, Länsi-Suomen luontopalvelut
puh. 0205 64 5337, gsm 040 588 17 66

Valkoselkätikkojen pesinnät ja reviirit alueittain vuonna 2003

Alue

Pesälöydöt

Reviirit yhteensä

Keski-Suomi

8

11

Etelä-Savo

7

10

Päijät-Häme

5

5

Etelä-Karjala

5

11

Pohjois-Karjala

3

6

Vaasan rannikko

3

4

Pohjois-Savo

1

2

Kymenlaakso

1

2

Pirkanmaa

1

YHTEENSÄ

33

52

Paikka

Pesälöydöt

Varmat reviirit

Hartola

4

4

Hirvensalmi

2

2

Iitti

1

1

Joutsa

3

4

Joutseno

1

Kangasniemi

1

2

Kesälahti

2

2

Kontiolahti/Polvijärvi

1

Korpilahti

2

4

Kuopio

1

1

Kuusankoski

1

Lappeenranta

1

Leppävirta

1

Liperi

2

Luhanka

3

3

Mikkeli

1

1

Mustasaari

3

4

Mäntyharju

1

1

Parikkala

2

3

Pertunmaa

1

1

Pyhäselkä

1

1

Rantasalmi

1

3

Rautjärvi

1

2

Ruokolahti

1

3

Sahalahti

1

Sysmä

1

1

Uukuniemi

1

1

YHTEENSÄ

33

52

Valkoselkätikan pesinnät ja reviirit 2003