Julkaistu

WWF ja Metsähallitus: Valkoselkätikoilla jälleen hyvä pesimävuosi

Metsähallituksen, WWF:n, alueellisten ympäristökeskuksien ja laajan lintuharrastajajoukon selvityksissä varmistettiin tänä kesänä 53 valkoselkätikan pesintää. Viime vuonna pesintöjen määräksi todettiin 51. Pesivä kanta oli pohjalukemissa vuonna 1994, jolloin pesiä löytyi vain 11. WWF aloitti metsälinnustomme uhanalaisimman lajin pelastamiseksi vuonna 1987.

”Valkoselkätikkakanta vahvistuu hitaasti. Hyvä poikastuotto ja vaelluslintujen tulo idästä näkyvät hienoisena kannan kasvuna ja uudisreviirien määrän lisääntymisenä. Sopivien elinympäristöjen lisäsuojelu Etelä-Suomessa, kohteiden ennallistaminen sekä valkoselkätikan huomioonottaminen talousmetsissä parantavat lajin selviytymismahdollisuuksia. Suomen valkoselkätikat ovat kuitenkin edelleen äärimmäisen uhanalaisia ja tarvitsevat suojelutoimia selviytyäkseen", muis­tuttaa suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista.

Metsähallitus ja metsäyhtiö UPM-Kymmene aloittivat tänä vuonna yhteistyön valkoselkätikkojen esiintymisen selvittämiseksi talousmetsäympäristössä. Talousmetsien luonnonhoidon keinoin pyritään turvaamaan uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa yhtiön mailla ja lähiympäristöissä tehtiin havaintoja valkoselkätikoista, mutta pesimäreviirejä ei vielä lötynyt.

Valkoselkätikkatyöryhmä arvioi, että Suomen pesivä populaatio on tänä vuonna ollut 65-70 paria. Osa uudisrevii­reistä ei todennäköisesti kuitenkaan jää pysyviksi, sillä elinpiirien laatu ja määrä ei kaikilla paikkakunnilla takaa pitkää tulevaisuutta.

Pesiä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (19 pesintää), Etelä-Savosta (12), Keski-Suomesta (8), Pohjois-Karjalasta (7), Päijät-Hämeestä (3) ja Kymenlaaksosta (2). Pirkanmaalta ja Vaasan rannikkoseudulta löytyi kustakin 1 pesintä.

Valkoselkätikka on aikainen pesijä, mutta kylmä kevät viivästytti tänä vuonna pesintää siten, että suurin osa poikueista lähti maailmalle viikon verran normaalia myöhemmin kesäkuun alkupuolella. Löydetyistä pesistä kuoriutui arviolta 140-145 poikasta.

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) elää vanhoissa lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sopivien elinympäristöjen väheneminen 1950-luvulta lähtien on aiheuttanut kannan romahtamisen. WWF aloitti suojelutyön metsälinnustomme uhanalaisimman lajin pe­lastamiseksi vuonna 1987. Vuonna 2003 valkoselkätikan suojelutyön koordinointi siirtyi Metsähallituksen luontopalvelujen vastuulle.

Lisätietoja:
suunnittelija Timo Laine, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, gsm 040 588 1766
ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen, UPM Metsä (5.-7.7.2006), gsm 0400 152 416
ympäristöpäällikkö Timo Lehesvirta, UPM Metsä (17.7.2006 lähtien), puh. 0204 163 794, gsm 0400 752 211