WWF julkisti kuluttajien kalaoppaan yhdessä Klaus K:n huippukokki Markus Maulavirran kanssa
WWF julkisti tänään kuluttajille suunnatun ”Meren herkkuja, ole hyvä!” -oppaan yhdessä Klaus K:n keittiömestari Markus Maulavirran kanssa. Oppaassa annetaan vinkkejä ympäristöystävälliseen kalan ja äyriäisten syöntiin, ja se sisältää myös muutamia Mestari Markuksen herkullisia kalareseptejä. Näin WWF ja Maulavirta haastavat yhdessä kaikki kotikokit kokkisotaan maailman merien ja kestävien kalakantojen puolesta. WWF näyttää vihreää valoa esimerkiksi ahvenen ja hauen syömiselle ja opastaa välttämään turskaa ja sinievätonnikalaa.
 |
| Kuva: WWF / Jere Hietala |
”Minulle kokkina ruoan eettisyys on hyvin tärkeä asia. Haluan, että ympäristömme säilyy monipuolisena ja rikkaana tulevaisuudessakin. Suomalainen kala on terveellistä, ravinteikasta ja maukasta. Terveys- ja ympäristöasiantuntijoiden mielestä kannattaa herkutella kalalajeilla vuorotellen. Tämä on mainio ajatus myös makujen kirjoa ajatellen. Kannattaa kiinnittää huomiota myös kalan tuoreuteen. Kysy kauppiaalta, missä kala on uinut, milloin se kuoli ja millainen oli sen viimeinen matka”, keittiömestari Markus Maulavirta sanoo. Hiljattain avatun Klaus K:n keittiömestarina toimiva Maulavirta tunnetaan suomalaisen ruoan ja laadukkaiden raaka-aineiden puolestapuhujana. Hän on toiminut laajasti Suomen kulinaarisella kentällä, esimerkiksi ravintola Palacessa, hotelli Lordissa, ravintola Georgessa ja ravintola Nokassa. Klaus K haluaa ensimmäisenä suomalaisena designhotellina ottaa eettiset ja ympäristöasiat vakavasti.
”Haluamme kannustaa kuluttajia syömään terveellistä ja maukasta kalaa ja auttaa löytämään kalalajit, joilla herkutteleminen on ympäristöystävällisintä. Maailman meriä on kauan hyödynnetty kuin ne olisivat ehtymättömiä runsaudensarvia, mikä on saattanut kalakannat hälyttävään tilaan. Kalastuksen sivusaaliina jää pyydyksiin vuosittain 30 miljoonaa tonnia kalaa, joka heitetään kuolleena takaisin mereen. Määrä on 250-kertainen Suomen ammattikalastajien vuotuiseen saaliiseen verrattuna ja lähes kolmasosa maailman kalansaaliista. Esimerkiksi Helsingin Uimastadionin aikuisten allas täyttyisi 30 kertaa vuoden jokaisena päivänä pois heitettävästä sivusaaliista! Sivusaaliiksi joutuu myös kilpikonnia, merinisäkkäitä ja merilintuja”, WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen sanoo.
 |
WWF:n oppaassa neuvotaan suosimaan muun muassa ahventa, haukea, kuhaa, lahnaa, muikkua, silakkaa ja sinisimpukoita. Lohta kannattaa ostaa harkiten, sillä luonnonlohikannat ovat uhanalaisia, eikä merikalastus erottele luonnonlohia istutetuista. Kalankasvatus nykymuodossaan taas kuormittaa vesistöjä. Turskaa kannattaa välttää: erityisesti Itämeren kannat ovat pienentyneet voimakkaasti ja suurin osa muistakin turskakannoista on ylikalastettu lähes sukupuuton partaalle. Myös useimmat tonnikalalajit ovat ylikalastettuja. Katkaravuista kannattaa suosia norjalaisia katkarapuja ja välttää trooppisista meristä pyydettyjä tai niissä kasvatettuja katkarapuja.
Kalaherkuttelijan kannattaa kysyä kauppiaaltaan kaloja, jotka ovat niin suuria, että ne ovat ehtineet kutea vähintään kerran ennen päätymistään kalatiskille. Ekokuluttaja myös kyselee ympäristömerkittyjä kalatuotteita. Joistakin kuluttajille suunnatuista, tuoduista kalatuotteista löytyy Suomessakin esimerkiksi MSC-merkintä (Marine Stewardship Council). Suurkeittiöille on jo tarjolla MSC-merkittyjä tuotteita.
Lataa ”Meren herkkuja, ole hyvä!” -opas pdf-tiedostona (1757 kt).
Lisätietoja:
meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040527 1425, etunimi.sukunimi@wwf.fi
tiedottaja Laura Tahkokallio, puh. 040556 9860, etunimi.sukunimi@wwf.fi