WWF kannattaa vahvasti uusien kansallispuistojen perustamista
WWF Suomi kannattaa neljän uuden kansallispuiston perustamista ja katsoo, että ne voisivat osaltaan turvata suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Selvitykset Olvassuon, Teijon, Etelä-Konneveden ja Käsivarren kansallispuistojen perustamisedellytyksistä ovat lausuntokierroksella kuluvana syksynä. Selvitysten ja lausuntojen perusteella ympäristöministeri ja hallitus ratkaisevat, ryhdytäänkö lakiesityksiä uusista kansallispuistoista valmistelemaan.
”Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä, ja suojellun pinta-alan merkittävä kasvattaminen on tässä avainasemassa. Suojelualueverkostossa on paljon kehittämistä, jotta se turvaisi Suomen luonnon kirjon niin lajien kuin luontotyyppien osalta. Valmistelussa olevat kansallispuistot täydentäisivät tätä verkostoa erinomaisesti”, sanoo ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta.
Kansallispuistot muodostavat suojelualueverkostomme rungon, koska ne ovat pinta-alaltaan laajoja alueita. Kansallispuistot ovat paitsi merkittäviä esiintymisalueita monille uhanalaisille eliölajeille, myös hyvin tärkeitä luonnon virkistyskäytön sekä matkailun ja aluetalouden näkökulmasta.
Teijo on tärkeä Etelä-Suomen metsien suojelulle
Teijon kansallispuisto Varsinais-Suomessa toisi suojelun piiriin yli 1100 hehtaaria nykyisiä valtion talousmetsiä. Kansallispuiston perustaminen nykyisen retkeilyalueen tilalle olisi merkittävä parannus nimenomaan metsäluonnon suojelun kannalta, koska retkeilyalueella harjoitettava metsien talouskäyttö loppuisi ja niiden luonnontilaistuminen alkaisi.
”Etelä-Suomi tarvitsee Teijon kaltaisia laajoja, yhtenäisiä suojelualueita turvaamaan alkuperäisluonnon selviytymistä myös tiheään asutuilla seuduilla”, Tolvanen toteaa.
Käsivarren suurtunturit merkittävä lisäys verkostoon
Käsivarren kansallispuistoksi WWF kannattaa Metsähallituksen esittämää laajempaa, noin 660 neliökilometrin aluetta, joka käsittäisi luonto- ja maisema-arvoiltaan Käsivarren arvokkaimmat osat eli Saanan ympäristöineen ja koko suurtunturialueen. Se täydentäisi Suomen kansallispuistoverkostoa erittäin monipuolisesti.
Käsivarsi on Suomen ainoa suurtunturialue ja maisemiltaan aivan ainutlaatuinen. Lisäksi esitetyssä puistossa on eliölajistoltaan poikkeuksellisen arvokkaita kalkkiperäisiä alueita. WWF uskoo, että alueelle tärkeän matkailuelinkeinon tarpeet voidaan hyvin ottaa huomioon kansallispuiston perustamissäädöksissä.
Etelä-Konnevedellä vanhoja metsiä, Olvassuon alueella reheviä soita
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajalla sijaitseva Etelä-Konneveden kansallispuiston suunnittelualue koostuu erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluvista alueista. Talousmetsäkäytössä olevia alueita siihen ei sisälly. Alueen luontoarvot perustuvat erämaiseen jylhään maisemaan, järven merkitykseen linnuston pesimä- ja levähdysalueena, vanhoihin metsiin ja lehtoihin. Alue täydentäisi hyvin kansallispuistoverkostoa, jossa on aukko Järvi-Suomen pohjoisosissa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla sijaitseva Olvassuo puolestaan täydentäisi Suomen kansallispuistoverkostoa erityisesti suovaltaisten alueiden osalta. Olvassuon alue on poikkeuksellisen laaja, erämainen ja eheä aapasuo-, metsä- ja jokiluontokokonaisuus. Erityisen arvokkaan alueesta tekee erilaisten rehevien soiden runsaus.
”Olvassuon kansallispuiston myötä saataisiin uusia suojeluhehtaareja niistä noin 1400 hehtaarista talousmetsiä, jotka sisältyvät suunnittelualueeseen. Suojelemattomia valtion maita on ympärillä runsaasti, joten kansallispuiston perustaminen suunnitelmaakin laajempana olisi hyvin mahdollista”, kannustaa WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939
Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Suomi, 050 305 5086