Julkaistu

WWF maailman vesipäivänä: vesipulaa ei ratkaista pullovedellä

WWF varoittaa Maailman vesipäivänä, että juomavetemme kannalta ratkaisevan tärkeät joet ja järvet ovat yhä saastuneempia. Ensimmäiset tulokset WWF:n Fresh water – use and abuse -selvityksestä osoittavat kuitenkin, että ratkaisu juomaveden riittävyyteen ei löydy pullovedestä. Suomessa järvien, jokien ja pohjavesien tilanne on maailmanlaajuisesti vertaillen hyvä, mutta meilläkin huolenaiheita on edelleen: pienten järvien rehevöitymistä ei ole saatu kuriin, ja pohjavesien tilanne on esimerkiksi harjualueilla heikentynyt runsaan tiesuolauksen takia.

Joet, joista otetaan suurin osan maailman hanavedestä, ovat yhä saastuneempia maatalouden kemikaalien jäänteiden, huonosti hoidettujen tai vanhentuneiden teollisuusprosessien tai puutteellisen jäte- ja jätevesihuollon takia. Pulloveden kulutus onkin noussut rakettimaisesti eri puolilla maailmaa, kun kuluttajat erityisesti kehitysmaissa etsivät keinoja saada puhdasta juomavettä.

"On selvää, että pullovesi ei ratkaise veteen liittyviä turvallisuus- ja saatavuusongelmia", sanoo Richard Holland, WWF:n Living Waters –kampanjan johtaja. Kuluttajat joutuvat esimerkiksi maksamaan 500 – 1000-kertaisen hinnan pullovedestä verrattuna kunnalliseen vesihuoltoon. "Valtioiden on panostettava paljon nykyistä enemmän maatalouden ympäristöpäästöjen pienentämiseen. Viljelemällä paikalliseen tuotantoon luontaisesti sopivimpia kasveja voidaan vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden päästöjä."

"Suomen järvien ja jokien tilanne on varsin hyvä, ja aktiiviset kunnostustyöt ja päästöjen vähentäminen ovat tuoneet hyviä tuloksia. Rehevöitymiskehitystä ei kuitenkaan ole saatu hallintaan mm. maatalouden hajapäästöjen takia. Pohjaveden laatua uhkaavat monet tekijät kuten teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, tiesuolaus, maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainestenotto, jätevesien käsittely ja viemärit. Pohjavesi on suomalaisille tärkein juomaveden lähde: sillä on suuri merkitys vesihuollossa, sillä nykyään noin 3,5 miljoonaa suomalaista saa siitä juomavetensä", sanoo Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Kunnallisen vesihuollon tehostaminen pullovesituotantoon panostamisen sijaan hyödyttää ympäristöä kaikin tavoin. Usein kaukana käyttömaasta tuotetun pulloveden pakkaaminen ja kuljettaminen ovat huomattava ympäristörasite. Ympäristöhaitta kasvaa koko ajan, sillä pulloveden käyttö kasvaa noin seitsemän prosenttia vuodessa. Kaakkois-Aasiassa vuotuinen kasvu on jopa 15 prosenttia. Myös pullojätteistä huolehtimisessa on puutteita, erityisesti kehitysmaissa.

Lisätietoja:

suojelujohtaja Jari Luukkonen, (09) 7740 1045, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

Fresh water – use and abuse -raportti ja muu materiaali ladattavissa osoitteessa www.panda.org/livingwaters/riverthreats