Julkaistu

WWF:n Clean Up -tapahtumia tänä keväänä jo kolmessa kaupungissa

WWF:n Clean Up –rantojensiivoustalkoot järjestetään tänä vuonna Helsingissä, Turussa ja Kemissä. Tapahtumat käynnistyvät 5. - 6.5. Turusta. Clean Up –tapahtuma on osa kansainvälistä Coastal Clean Up –tapahtumaa. Siihen osallistuu vuosittain arviolta 350 000 vapaaehtoista noin 80 maassa. Suomessa WWF toteutti Clean Up –tapahtuman ensimmäisen kerran viime vuonna. Viiden päivän aikana lähes 1000 henkeä siivosi Helsingin rantoja, ja roskaa kertyi yli 400 jätesäkillistä.

“Clean Up –tapahtuma on konkreettista toimintaa Itämeren ja oman lähiympäristön hyväksi. Toivomme, että tapahtuman avulla voimme lisätä ihmisten ympäristötietoisuutta sekä kannustaa heitä omassa elämässään huolehtimaan lähiympäristöstään ja samalla ainutlaatuisesta Itämerestämme”, sanoi WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen tänään Turussa tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Suomen Unilever Oy:n kanssa, joka tukee paitsi Clean Up –tapahtumaa myös WWF:n Itämeri-työtä. Mukana olivat myös muut Turun Clean Up –tapahtuman yhteistyökumppanit: Turun kaupunki sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin ylioppilaskunnat.

Viime vuotiseen tapaan siivoustalkoisiin ovat tervetulleita yksittäiset ihmiset, koulu- ja päiväkotiluokat, työpaikkaporukat, yhdistykset ja partioiden lippukunnat. WWF:n yhteistyökumppanit, kuten Turussa Unilever, toimittavat talkoisiin jätesäkit, siivouskäsineet ja panda-logolla varustetut liivit. Tarjolla on pientä syötävää – oma juomamuki kannattaa ottaa mukaan, ettei kertakäyttömukeista tule lisää roskaa. Tapahtumista saa lisätietoa kaupungeille levitettävistä julisteista sekä WWF:n kotisivuilta www.wwf.fi ja soittamalla WWF:ään (09) 7740 100.

Itämeren ongelmana on näkymätön roska

“Rannoille heitetyt roskat ovat osoitus ymmärtämättömyydestämme ja välinpitämättömyydestämme luontoa kohtaan. Ne voimme onneksi siivota pois. Itämereen kulkeutuvat ’roskat’ ovat näkymättömämpiä, ja ongelmaa ei ratkaista siivoustalkoilla. Itämereen kulkeutuu rehevöittävää typpeä esimerkiksi ilmasta, mm. liikenteestä. Myöskään maatalouden ravinnepäästöjä ei ole vielä onnistuttu alentamaan riittävästi. Koska rehevöityminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa, Itämeren tila ei parannu lähiaikoina. Myönteiset muutokset näkyvät kuitenkin jo aikaisemmin, jos ravinnepäästöjä aletaan ripeästi vähentää”, sanoi WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen tiedotustilaisuudessa.

Lisätietoja:

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi
Viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, WWF, 0400 425 666, paivi.rosqvist@wwf.fi

Turun Clean Up: perjantai 5.5. 12-16 Aurajoen rannalla Tuomiokirkon sillalta Halisten koskelle. Lauantai 6.5. klo 12-16: Uittamon ranta-alue.

Helsingin Clean Up: perjantai 26.5. klo 12-16 Vuosaari, Kaivopuisto, Pikku-Huopalahti, Lauttasaari, Kallahti.
Sunnuntai 28.5. klo 12-16: Hietaniemen ranta.

Kemin Clean Up: 10.6. Tarkemmat tiedot myöhemmin.

Saaristomeri-uutisia

Clean Up -kampanjalla WWF haluaa vaikuttaa ihmisten asenteisiin: konkreettisella roskien keräämisellä haluamme havahduttaa ihmiset huomaamaan, minkä määrän jätettä jätämme jälkeemme! Clean Up –tapahtumalla vaikutetaan myös vesistöjemme tilaan ja mahdollisuuteen nauttia vesistöistämme: siivoustalkoot kohdistuvat nimenomaan rantoihin. Maalla ollessamme ympäristön roskaaminen on näkyvää, mutta veden alle ja veteen päätyvät roskat ja ravinnekuormitus eivät näy. Tässä yhteydessä pätee valitettavan usein sanonta: poissa silmistä, poissa mielestä.

Itämereen päätyy ihmistoiminnan seurauksena niin ravinteita kuin ympäristömyrkkyjä. Ravinteita kulkeutuu Saaristomereen, kuten koko Itämereen, ilmalaskeumana, valuma-alueen pelloilta, yhdyskuntien
jätevesikuormituksena ja paikallisesti esim. kalankasvatuksesta. Saaristomeren tila on viime vuosina heikentynyt uhkaavasti, mitä kuvastavat kohonneet veden typpi- ja fosforipitoisuudet, erityisesti talviaikana.

Ravinteet ovat kasvien ruokaa ja runsastunut ravinnekuorma merkitsee enemmän leviä, niin rantakiviin kiinnittyneinä kuin vedessä kelluvina planktereina, ts. meri rehevöityy. Rehevöitymisen tutuimpina ilmiöinä olemmekin tottuneet pitämään levien runsautta. Kukapa meistä ei olisi vartioinut mökkirantaansa sinilevälautoilta tai yrittänyt karkottaa rihmamaisten levien partaa.

Joidenkin levien esiintyminen voi olla myös merkki meren hyvästä tilasta. Isokokoinen rakkolevä on yksi Pohjoisen Itämeren avainlajeista, joka tarjoaa useille kalalajeille ja selkärangat-tomille suojaa ja ravintoa. Rakkolevä ylläpitää rantavyöhykkeen monimuotoisuutta ja sen läsnäolo kertoo hyvää tarinaa meren tilasta. WWF:llä on tarkoitus tänä kesänä ottaa rakkolevät erityiseksi toimintakohteekseen: siitä enemmän kuitenkin vasta tämän vuoden Itämeri-kampanjan avaustilaisuudessa 3.5. Helsingissä. Yksi tärkeä Itämeri-projektimme tukija on tänä vuonna Suomen Unilever, joka rahoittaa WWF:n Itämeri-toimintaa ja on tärkeä yhteistyökumppani Turun Clean Up
–tapahtumassa.

Kun rehevöitymisen seurauksena runsastunut levästö aikoinaan kuolee, hajoava massa päätyy osin rannoille, osa massasta kulkeutuu veden mukana meren pohjan syvänteisiin. Siellä tapahtuu lopullinen hajoaminen, minkä seurauksena ravinteet vapautuvat jälleen kiertoon ts. uusien levien kasvattamiseen. Paikoin hajoava kasvimassa on niin paksu, että sen hajoaminen kuluttaa kaiken hapen
pohjasedimentistä ja pohjan päällä olevasta vedestä, ja ne muuttuvat hapettomiksi.

Viime kesänä WWF yhdessä SYKEN (Suomen ympäristökeskus) ja kolme alueellisen rannikon ympäristökeskuksen kanssa kartoitti Suomenlahden hapettomia pohja-alueita. Mittaustulosten mukaan 1 km2 alalta hapetonta pohjaa liukenee saman verran fosforia kuin mereen joutuu pienen kaupungin (50 000 asukasta) puhdistetuista jätevesistä.

Saaristomerellä Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat ovat kartoittaneet meren pohjalle keräytyneiden irtonaisten levämattojen esiintymiä ja todenneet niiden esiintymisen olevan runsainta Saaristomeren kaakkois-osassa, alueella joka saa ravinnekuormaa sekä Suomenlahdelta, että paikallisista lähteistä.

Lisätietoja:

meriasiantuntija Anita Mäkinen, WWF, puh. (040) 52 714 25