WWF:n Kalaopas päivitetty – Itämeren turska putosi vältettävien kalojen listalle
WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Suomalaisten kuluttajien ja kalakaupan kannalta merkittävin muutos koskee Itämeren turskaa. WWF suosittelee välttämään kaikkea Itämerestä pyydettyä turskaa kantojen heikon tilan ja pitkään jatkuneen ylikalastuksen vuoksi. Silakan- ja kilohailinkalastukselle kuuluu puolestaan parempaa: ne odottavat parhaillaan Suomen ensimmäistä MSC-sertifiointia.
Turska on Itämeren kaupallisesti tärkeimpiä kalalajeja. Lisäksi turskakantojen tila vaikuttaa laajasti Itämeren ekosysteemiin ja muiden kalakantojen tilaan. Turskakantojen elvyttäminen vaatii pikaisia toimia.
”Itämeren turskakantojen tila on todella huolestuttava. Saaliit ovat käytännössä romahtaneet, ja erityisesti Itämeren pääaltaalta pyydetty ns. itäinen turska on pienikokoista ja huonokuntoista”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
Turska kärsii etenkin Itämeren heikosta kunnosta ja ylikalastuksesta.
”Helpoin ja nopein tapa auttaa turskakantoja olisi ylikalastuksen lopettaminen. Saaliskiintiöt on poliittisella päätöksellä nostettu toistuvasti tieteellisiä suosituksia suuremmaksi”, Ovaska kertoo.
”Turskan tippuminen WWF:n Kalaoppaan niin sanotulle punaiselle listalle on todella valitettava asia, mutta toisaalta kalastuksen säätely- ja hoitotoimien epäonnistuminen ei jätä vaihtoehtoja. WWF suosittelee toistaiseksi välttämään kaikkea Itämerestä pyydettyä turskaa, kunnes turskakannat ja niiden kalastus saadaan taas kestävämmälle tasolle.”
Itämeren silakoissa yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä
Positiivinen uutinen on puolestaan se, että Itämerestä pyydetyn silakan vierasainepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi takavuosista. Pohjan- ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, ja nykyisin sekä dioksiinien että PCB-yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät.
”Silakankalastus on kestävää, mutta silakan syönti on romahtanut. Valtaosa silakkasaaliista päätyykin turkiseläinten rehuksi sekä kotimaisen kalankasvatuksen käyttöön. Vierasainepitoisuuksien pienentyminen antaa suomalaisille entisestään aihetta lisätä silakan syöntiä”, Ovaska sanoo.
Suomen silakan- ja kilohailinkalastus odottaa parhaillaan Suomen ensimmäistä MSC (Marine Stewardship Council) -sertifiointia. MSC-sertifioinnilla voi varmistua, että kalan alkuperä on jäljitettävissä ja pyynti on kestävän kalastuksen mukaista. Kalastusyritys voi myös menettää sertifikaatin, jos tilanne jostain syystä muuttuu.
Ankerias syytä jättää ostamatta
Suomessa on viime vuosina tehty merkittävää työtä uhanalaisten kalalajien suojelemiseksi sekä kalastuksen ja kalavalikoimien vastuullisuuden parantamiseksi. Myös suomalaiset kuluttajat ovat kalavalinnoissaan valveutuneita. Silti kuluttaja saattaa edelleen törmätä äärimmäisen uhanalaiseen ankeriaaseen kalatiskeillä tai ravintoloissa. Esimerkiksi monissa japanilaisissa ravintoloissa ankeriasta myydään nimellä ”Unagi”.
Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä. Niiden suojeluun ei kuitenkaan tunnu löytyvän tahtotilaa. Esimerkiksi viime vuoden lopulla EU-maiden kalastusministerit tyrmäsivät EU-komission esityksen, joka olisi kieltänyt aikuisten ankeriaiden kaupallisen kalastuksen ja ollut iso edistysaskel lajin suojelussa.
”Ankerias on maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen ja todellisessa vaarassa hävitä vesistämme. Se, ettei ankeriaan kalastusta rajoiteta edes lopullisen sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista – kun ankerias kuolee sukupuuttoon, loppuu varmasti myös sen syöminen”, Ovaska sanoo.
Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja. Tuontikalojen osalta kannattaa suosia MSC- ja ASC-sertifioituja tuotteita. WWF muistuttaa, että Kalaoppaan muutokset eivät välttämättä näy mobiiliversiossa, jos kalaopas on tallennettu puhelimen välimuistiin. Tällöin on ensin tyhjennettävä välimuisti. Myös tietokoneen nettiselain on päivitettävä.
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi
WWF:n Kalaopasta käytetään tasaisesti ympäri vuoden. Viimeisen vuoden aikana WWF:n Kalaopas-sivulla on vierailtu yli 42 000 kertaa. Opas ohjaa ympäristöystävälliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei aiheuta ympäristöhaittoja. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyys vaihtelee alueittain: kalakannat saattavat olla heikkoja tai ylikalastettuja tai kalastus- ja kasvatusmenetelmät ympäristölle haitallisia. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai voimakkaasti ylikalastettuja tai pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä. Lisäksi lajin kasvatuksella on merkittäviä ympäristövaikutuksia.
WWF:n Kalaopas on niin sanottu mukautuva verkkosivu, joka toimii puhelimessa sovelluksen lailla. Käyttäjä voi lisätä puhelimen aloitusnäytölle ikonin, josta pääsee nopeasti selaamaan opasta. Tällöin opasta voi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä.