WWF:n Kalaoppaasta julkaistiin päivitys – Tuontikalojen tilanne kertoo ylikalastuksen lisääntymisestä maailman merillä
WWF:n Kalaopas on päivitetty. Tämän vuoden muutokset koskevat lähinnä tuontikaloja ja -äyriäisiä, kuten koljaa, turskaa, ja makrillia sekä esimerkiksi pohjankatkarapua. Moni ulkomainen laji on vuoden takaisesta saattanut mennä huonompaan suuntaan, vaikka niiden väri WWF:n Kalaoppaassa ei olisi muuttunut. Kotimaisia kaloja koskevat suositukset eivät juuri muuttuneet.
Kalojen määrä maailman merissä on puolittunut vain yhden ihmissukupolven aikana, ja noin kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Kalakaupan ja kuluttajien valinnat ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä kalastuksen säätely ja valvonta on monin paikoin puutteellista.
Moni ulkomainen laji on vuoden takaisesta mennyt huonompaan suuntaan, vaikka niiden väri WWF:n Kalaoppaassa ei olisi muuttunut. Syynä voi olla riittämätön kalastuksen säätely ja ylikalastus tai lisääntynyt tieto.
Yksittäisten pyyntialueiden tai pyyntimuotojen kohdalla on saattanut tapahtua muutoksia sekä parempaan että huonompaan suuntaan. Färsaarilta pyydetty kolja nousi punaiselta väriltä keltaiselle, mutta samaan aikaan Norjan- ja Barentsinmereltä pyydetty kolja tippui vihreältä keltaiselle. Joidenkin siimapyydettyjen tonnikalojen luokittelu muuttui parempaan suuntaan, osin kantojen tilan paranemisen takia.
”Maailmanlaajuisesti tilanne on todella huolestuttava. Suomessa on kuitenkin tehty merkittävää työtä kalastuksen ja kalavalikoimien vastuullisuuden parantamiseksi, eikä kauppojen valikoimista juuri löydy WWF:n Kalaoppaan punaisen listan lajeja”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Olli Sivonen.
Syö särkeä
WWF:n Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja. Esimerkiksi särkikaloja ylenkatsotaan usein täysin syyttä.
”Särkikalojen ravintoarvo on hyvä, ne ovat lähiruokaa eikä niihin ei kohdistu suurta pyyntipainetta. Viime vuosina särkikalat ovat löytäneet tiensä esimerkiksi koulu- ja lounasravintoloihin, ja niiden elintarvikekäyttöä tulee edistää edelleen. Särkikalojen pyytäminen voisi tarjota myös kalastajille tärkeitä lisätuloja”, sanoo Olli Sivonen.
Särkikalojen käyttöä ruokakalana puoltaa myös se, että niiden poistamisella voi olla myönteisiä vaikutuksia vedenlaatuun.
Valitse MSC- ja ASC- merkittyjä tuontikaloja
Selkeästi suurin osa suomalaisten ostamasta kalasta on tuotu muualta, joten suomalaisten kulutustottumukset vaikuttavat kaukana maailman merillä.
”MSC – ja ASC -ympäristömerkit takaavat, että tuotteen kala on pyydetty tai kasvatettu ekologisesti kestävällä tavalla. Sertifioitujen kala- ja äyriäistuotteiden määrä Suomen markkinoilla on kasvanut tasaisesti, mutta erityisesti suosituimpien tuontikalojen, kasvatetun lohen ja tonnikalojen, sertifioitujen vaihtoehtojen osuus on edelleen todella pieni. Tässä meillä on Suomessa ehdottomasti kehitettävää”, sanoo.
WWF:n Kalaopas on kätevästi saatavilla mobiiliversiona. WWF muistuttaa, että Kalaoppaan muutokset eivät välttämättä näy mobiiliversiossa, jos Kalaopas on tallennettu puhelimen välimuistiin. Tällöin on ensin tyhjennettävä välimuisti. Myös tietokoneen nettiselain on päivitettävä.
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Olli Sivonen, WWF, p. 050 305 5714, olli.sivonen@wwf.fi
WWF:n Kalaopas ohjaa ympäristöystävälliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia. Niiden pyynti ei vahingoita ympäristöä eikä kasvatus aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyys vaihtelee alueittain: kalakannat saattavat olla heikkoja tai ylikalastettuja tai kalastus- ja kasvatusmenetelmät ympäristölle haitallisia. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai voimakkaasti ylikalastettuja tai pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä. Lisäksi lajin kasvatuksella on merkittäviä ympäristövaikutuksia.
WWF:n Kalaopas on niin sanottu mukautuva verkkosivu, joka toimii puhelimessa sovelluksen lailla. Käyttäjä voi lisätä puhelimen aloitusnäytölle ikonin, josta pääsee nopeasti selaamaan opasta. Tällöin opasta voi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä.