Kalaopas © Joonas Fritze / WWF
Julkaistu

WWF:n Kalaoppaasta on julkaistu uusi päivitys

WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Kotimaisten kalojen osalta oppaan suositukset eivät muutu. Tämän vuoden muutokset koskevat lähinnä tuontikaloja ja -äyriäisiä, kuten tonnikaloja, sardiinia, katkarapuja sekä mustekaloja ja kalmareita. Tuontikalojen ja -äyriäisten osalta WWF suosittelee valitsemaan MSC- ja ASC -merkittyjä tuotteita.

Kalojen määrä on puolittunut maailman merissä vain yhden sukupolven aikana, ja noin kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Kalakaupan ja kuluttajien valinnat ovat äärimäisen tärkeässä roolissa, sillä kalastuksen säätely ja valvonta ovat monin paikoin puutteellisia.

”Globaalisti tilanne on todella huolestuttava, mutta samaan aikaan Suomessa on tehty merkittävää työtä kalastuksen ja kalavalikoimien vastuullisuuden parantamiseksi. Myös suomalaiset kuluttajat ovat kalavalinnoissaan valveutuneita, mistä kertoo muun muassa se, että WWF:n Kalaoppaan käyttö kasvaa jatkuvasti”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska kertoo.

Viime aikojen positiivisiin uutisiin kuuluu se, että suomalaisen silakan ja kilohailin MSC-sertifiointiprosessi on aloitettu. Lisäksi K-ryhmä on tuonut valikoimiinsa saaristolaiskalapihvin, jonka raaka-aineena käytetään John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen lahnaa.

”Erityisesti silakka ja särkikalat ovat jääneet Suomessa kasvatetun lohen ja muun tuontikalan jalkoihin. Silakan ja särkikalojen elintarvikekäytön edistäminen on hyvä tapa lisätä kotimaisen villin kalan osuutta ruokapöydissämme ja samalla vähentää vaikutustamme maailman kalakantoihin”, Ovaska jatkaa.

Selkeästi suurin osa suomalaisten ostamasta kalasta on tuotu muualta, joten suomalaisten kulutustottumukset vaikuttavat kaukana maailman merillä.

”MSC - ja ASC -ympäristömerkit takaavat, että tuotteen kala on pyydetty tai kasvatettu ekologisesti kestävällä tavalla. Sertifioitujen kala- ja äyriäistuotteiden määrä Suomen markkinoilla on kasvanut tasaisesti, mutta erityisesti suosituimpien tuontikalojen, eli kasvatetun lohen ja tonnikalojen, osalta sertifioitujen vaihtoehtojen osuus on edelleen todella pieni. Tässä meillä on Suomessa ehdottomasti kehitettävää”, Ovaska sanoo.

Tonnikalojen vastuullinen kalastaminen kehittyy

Vastuullisten tonnikalavaihtoehtojen löytäminen voi olla vaikeaa sekä ammattilaisille että kuluttajille. Tämän vuoksi WWF Suomi ja John West ovat aloittaneet yhteistyön kestävien tonnikalahankintojen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta tonnikalojen kalastuksen vastuullisuudesta sekä ohjata kuluttajia tekemään kestäviä valintoja, esimerkiksi suosimalla MSC-sertifioituja tonnikalatuotteita. Yhteistyö Suomessa pohjautuu WWF UK:n ja John Westin sekä sen emoyhtiö Thai Union Europen vuonna 2014 käynnistämään yhteistyöhön.

”Konkreettisena esimerkkinä yhteistyömme tuloksista on Intian valtamerellä käynnistetty kalastuksen kehittämisohjelma, johon on sitoutunut lähes 20 kalastusalan organisaatiota. Ohjelman tavoitteena on, että viiden vuoden kuluessa Intian valtameren tonnikalojen kurenuottakalastus täyttää MSC-sertifikaatin vaativat kriteerit. Tämä on merkittävä edistysaskel tonnikalojen kalastuksen kestävyyden kehittämisessä”, Ovaska kertoo.

Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja. WWF muistuttaa, että Kalaoppaan muutokset eivät välttämättä näy mobiiliversiossa, jos Kalaopas on tallennettu puhelimen välimuistiin. Tällöin on ensin tyhjennettävä välimuisti. Myös tietokoneen nettiselain on päivitettävä.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi

WWF:n Kalaopas ohjaa ympäristöystävälliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei aiheuta ympäristöhaittoja. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyys vaihtelee alueittain: kalakannat saattavat olla heikkoja tai ylikalastettuja tai kalastus- ja kasvatusmenetelmät ympäristölle haitallisia. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai voimakkaasti ylikalastettuja tai pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä. Lisäksi lajin kasvatuksella on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

WWF:n Kalaopas on niin sanottu mukautuva verkkosivu, joka toimii puhelimessa sovelluksen lailla. Käyttäjä voi lisätä puhelimen aloitusnäytölle ikonin, josta pääsee nopeasti selaamaan opasta. Tällöin opasta voi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä.

http://wwf.fi/kalaopas
WWF:n Kalaopas vertailu 2016−2017
WWF:n Kalaoppaan tonnikalasuositukset