WWF:n Lihaopas kannustaa syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa
Maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään ensimmäistä kertaa Suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia. Oppaan pääviesti on: ”vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa”.
Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme. Siksi WWF on julkaissut Lihaoppaan. Opas löytyy osoitteesta wwf.fi/lihaopas.
”WWF:n Lihaopas opastaa suomalaisia syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Kannustamme suomalaisia korvaamaan osan lihasta ruokavaliossaan kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Vältä, harkitse, kohtuudella – näin lihat on arvioitu
WWF:n Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella.
Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.
”’Vältä’-merkinnän saaneilla tuotteilla on suurimmat haitalliset vaikutukset ympäristöön muun muassa siksi, että niiden tuottamisessa käytetään rehuna soijaa, ja valitettavasti kaikki soija ei ole vastuullisesti tuotettu. Soijan vastuuton viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.
Suurten ympäristövaikutusten vuoksi ”vältä”-kategoriassa on useita tuontituotteita, kuten brasilialainen ja thaimaalainen broileri sekä eteläamerikkalainen nauta. Myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta saa ”vältä”- merkinnän, sillä kotimaisessa tuotannossa useiden sikojen ja broilereiden rehuissa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita.
Keltaisen ”harkitse”-merkinnän saaneilla tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Vihreä ”kohtuudella”-merkintä kertoo, mitkä lihatuotteista ovat ympäristön kannalta parempia valintoja.
”Jos syöt lihaa, valitse mieluiten vihreän merkinnän saaneita tuotteita. Jos et löydä vihreän merkinnän saaneita tuotteita kaupasta, kysy niistä kauppiaaltasi. Kauppiaat kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaiden toiveita valikoiman suhteen”, Höynälänmaa vinkkaa.
Esimerkiksi naudanlihoista ympäristöystävällisin valinta on luonnonlaidunliha. Kun eläimet laiduntavat perinneympäristöissä, ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita. Oppaassa luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on tuotettu kotimaisen luonnonlaidunlihan tuotantokriteerien mukaan.
Suosi – ympäristön kannalta parhaat valinnat
”Ruokavalion ympäristövaikutuksia voi vähentää vaihtamalla kulutustaan WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin. Ympäristön näkökulmasta tämä ei yksinään riitä. Lihan kokonaiskulutusta on pakko myös vähentää”, Höynälänmaa toteaa.
Eri ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Sekä Suomen että globaalin ympäristön kannalta tärkeimpiä mittareita ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Näillä kriteereillä on arvioitu oppaassa lihojen lisäksi juustot, kananmunat sekä valikoima kasviperäisiä tuotteita.
Oppaan ”suosi”-kategoriasta selviää, että esimerkiksi soijatuotteilla ja uudemmilla tuttavuuksilla, kuten Härkiksellä ja Nyhtökauralla, on lihoihin verrattuna pienet ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkeästi merkittävin teko on vaihtaa osa lihasta kasviksiin ja kestävästi pyydettyyn kalaan.
”Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna”, Höynälänmaa sanoo.
Suomessa lihantuotanto lisää Itämeren rehevöitymistä
Lihantuotannon aiheuttama elinympäristöjen häviäminen on suurimpia uhkia hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle. Kasvavan lihankulutuksen kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi sademetsien ainutlaatuisessa luonnossa. Lisäksi lihantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Selkeästi suurin osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.
Suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla. Liiallinen lihankulutus vaikuttaa ympäristöön myös Suomessa. Suomen peltoalasta noin 70 prosenttia on lihantuotannon käytössä rehupeltoina ja laitumina.
”Lihantuotanto lisää Itämeren ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin. Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämeren tilaa”, Höynälänmaa sanoo.
Lisätietoja:
WWF:n Lihaopas: wwf.fi/lihaopas
suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa, WWF Suomi, p. 040 507 3123, stella.hoynalanmaa@wwf.fi
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF Suomi, p. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
WWF:n Lihaopas on tuotettu osana Syö Itämeri puhtaaksi -hanketta. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle avustusta.