Julkaistu

WWF:n Living Planet 2010 -raportti: Tropiikin luonto on köyhtynyt voimakkaasti

Trooppisten lajien määrä on romahtanut samaan aikaan, kun ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut jyrkästi. Jalanjälki ylittää maapallon kantokyvyn nyt jo 50 prosentilla. Tämä käy ilmi kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n uusimmasta Living Planet 2010 -raportista. Raportti on yksi painavimmista maapallon tilaa analysoivista katsauksista.

Raportti on tehty Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen (Zoological Society of London, ZSL), Global Footprint Network (GFN) -verkoston ja WWF:n yhteistyönä. Raportti käyttää luonnon monimuotoisuuden tilan kuvaamisessa ns. Living Planet Index (LPI) -indeksiä, jossa eläinten lukumääriä käytetään luonnon tilan indikaattorina. Indeksissä seurataan yli 2500 eliölajin lähes 8000 kannan kehitystä maapallolla.

LPI-indeksin mukaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt 30 prosentilla vuodesta 1970 lähtien. Huonoin tilanne on trooppisella vyöhykkeellä, jossa monimuotoisuus on vähentynyt 60 prosenttia alle 40 vuodessa. “Monimuotoisuuden häviäminen on hälyttävintä köyhissä, usein trooppisella vyöhykkeellä sijaitsevissa maissa, kun taas teollisuusmaat elävät yhteiskunnissa, joita ylläpitää kiihtyvä kulutus ja sen seurauksena suuret hiilidioksidipäästöt”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Joidenkin eliölajien kannat maapallon lauhkealla vyöhykkeellä ovat elpyneet lupaavasti tehostuneen luonnon- ja ympäristönsuojelun ansiosta. Samaan aikaan trooppisen vyöhykkeen tilanne on huonontunut rajusti; seurannassa olevat, trooppisen vyöhykkeen sisävesien lajien kannat ovat vähentyneet jopa lähes 70 prosentilla. Tämä on rajuin kantojen väheneminen, joka on milloinkaan mitattu maalla tai merillä.

Vuodessa tarvitaan 1,5 maapallon tuottokyky

Raportissa käytetty ekologisen jalanjäljen mittari näyttää, että luonnonvarojemme käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 1966. Nyt tarvitsemme jo puolitoista maapalloa tyydyttääksemme tarpeemme. Jos jatkamme elämistä yli maapallon kantokyvyn, tarvitsemme vuonna 2030 jo kahden maapallon vuosittaista tuotantokykyä vastaavan määrän resursseja.

”Raportti osoittaa, että nykyiset kulutustapamme johtavat umpikujaan”, Liisa Rohweder sanoo. ”Tarvittaisiin 4,5 maapallon luonnonvarat, jos koko maailman väestö eläisi kuin keskimääräinen amerikkalainen.”

Ihmiskunnan hiilijalanjälki on 11-kertaistunut kuluneiden 50 vuoden aikana. Se muodostaa jo yli puolet koko ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä.

Suomen jalanjälki 12. suurin

Kymmenen maata, joilla on suurin ekologinen jalanjälki asukasta kohden maailmassa, ovat Yhdistyneet Arabiemiraatit, Qatar, Tanska, Belgia, Yhdysvallat, Viro, Kanada, Australia, Kuwait ja Irlanti. Suomi on nyt jalanjäljeltään 12. suurin, kun kaksi vuotta aikaisemmin olimme sijalla 16.

Maailman rikkaimpiin talouksiin kuuluvat 31 OECD-maata vastaavat lähes 40 prosentista ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä. Jos väkirikkaat Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina (ns. BRIC-ryhmä) seuraavat OECD-maiden kehityspolkua, ne ohittavat pian OECD-maat luonnonvarojen kulutuksessa.

Luonnonvarojen ylikulutus vaarantaa kansantaloudet

“Luonnonvarojen ylikulutuksesta riippuvaiset valtiot vaarantavat taloutensa, koska maapallon luonnonvarat loppuvat nykyisellä menolla joka tapauksessa”, sanoo Liisa Rohweder. ”Ne maat, jotka pystyvät kääntämään tuotantorakenteensa ensimmäisten joukossa vähähiiliselle raiteelle, ovat voittajia. Tämän lisäksi teollisuusmaiden asukkaiden tulee tyytyä nykyistä pienempään materiaaliseen kulutukseen.”

Living Planet -raporttiin sisältyvän uuden analyysiosion mukaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt jyrkimmin köyhissä maissa, jopa 60 prosenttia alle 40 vuodessa. Vauraiden maiden ekologinen jalanjälki puolestaan on viisi kertaa niin suuri kuin köyhien maiden. Tämä viittaa siihen, että vauraiden valtioiden kestämätön kulutus perustuu paljolti köyhien, mutta luonnonvaroiltaan yhä rikkaiden maiden resurssien hyödyntämiseen.

Kulutus ja elämänlaatu eivät kulje käsi kädessä

Living Planet -raportti osoittaa myös, että suuri ekologinen jalanjälki ja korkea kulutustaso, joka usein on saatu aikaan muiden kustannuksella, ei kulje käsi kädessä elämänlaadun kanssa. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI), joka mittaa kansalaisten eliniän odotetta, tulo- ja koulutustasoa, saattaa olla korkea myös kohtuullisen kulutustason maissa.

Raportissa linjataan myös ratkaisuja maapallon, vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin paisuvan, asukasmäärän elättämiseksi. Ekologisen jalanjäljen pienentämisessä keskeisiä ovat muun muassa energia- ja ruokavalinnat sekä luonnon monimuotoisuuden taloudellinen arvottaminen ja siihen sijoittaminen.

“Raportin osoittama haaste on kirkas”, sanoo Liisa Rohweder. “Meidän on pystyttävä tyydyttämään maapallon kasvavan ja vaurastuvan väestön tarpeet luonnonvarojen riittävyyden asettamissa rajoissa. Meidän kaikkien on tehtävä parempia kulutusvalintoja sekä valittava järkevämpiä tapoja tuottaa ja käyttää energiaa.”

Living Planet 2010 -materiaalit:

Living Planet 2010 -raportti (pdf)
Suomenkielinen taustapaperi (pdf)
Kuvat ja muut mediamateriaalit (englanniksi) 

Lisätietoja:

WWF Suomi:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, liisa.rohweder@wwf.fi, puh. +358 40 8407461

Kansainvälinen WWF:
Richard McLellan , rmclellan@wwfint.org, +41 22 364 9228, mob: +41 79 786 9609
Sarah Bladen, sbladen@wwfint.org, +41 22 364 9019, mob: +41 79 415 0220
Natalia Reiter, nreiter@wwfint.org , +41 22 3649550, mob; +41 798738099

GFN:
Nicole Achs Freeling, nicole@footprintnetwork.org , +1-510-839-8879 x 302
Pati Poblete, pati@footprintnetwork.org, +1-510- 839-8879 ext. 320

ZSL:
Victoria Picknell, victoria.picknell@zsl.org, +44 20 7449 6361

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.

*** Se hela pressmeddelandet på svenska nedan

Pressmeddelande 13.10.2010

WWF:s rapport Living Planet 2010:
Naturen i tropikerna har utarmats kraftigt

Antalet tropiska arter har rasat, samtidigt som människans ekologiska fotavtryck har ökat dramatiskt. Fotavtrycket överskrider nu jordklotets bärkraft med 50 procent. Detta framgår ur den internationella miljöorganisationen WWF:s nyaste rapport Living Planet 2010. Rapporten är en av de viktigaste översikterna som analyserar situationen på jordklotet.

Rapporten har utarbetats som ett samarbete mellan Londons zoologiska förening (Zoological Society of London, ZSL), nätverket Global Footprint Network (GFN) och WWF. Rapporten använder det s.k. Living Planet Index (LPI)-indexet, som använder antalet djur som indikator för tillståndet i naturen för att beskriva naturens mångfald. I indexet följer man med utvecklingen hos närmare 8000 populationer av fler än 2500 arter av organismer på jordklotet.

Enligt LPI-indexet har naturens mångfald minskat med 30 procent sedan år 1970. Värst är situationen i den tropiska zonen, där mångfalden har minskat med 60 procent på mindre än 40 år.

”Att mångfalden försvinner är mest alarmerande i fattiga länder, som ofta ligger i den tropiska zonen, medan industriländerna lever i samhällen som upprätthålls av den accelererande konsumtionen och därpå följande enorma koldioxidutsläpp”, säger WWF Finlands generalsekreterare Liisa Rohweder.

Populationerna av vissa arter av organismer i den tempererade zonen på jordklotet har återhämtat sig på ett lovande sätt tack vare det effektiverade natur- och miljöskyddet. Samtidigt har situationen i den tropiska zonen drastiskt försämrats, populationerna av de arter som följs upp i vattendragen i den tropiska zonen har dock minskat med nästan 70 procent. Detta är den kraftigaste populationsminskningen som någonsin har mätts på jorden eller i haven.

Vi behöver produktionsförmågan för 1,5 jordklot om året

Den indikator för det ekologiska fotavtrycket som har använts i rapporten visar att vår användning av naturtillgångarna har fördubblats sedan år 1966. Nu behöver vi redan ett och ett halvt jordklot för att tillfredsställa vårt behov. Om vi fortsätter att leva över jordklotets bärkraft behöver vi år 2030 en mängd resurser som motsvarar produktionsförmågan för två jordklot årligen.

”Rapporten visar att våra nuvarande konsumtionsvanor leder oss in i en återvändsgränd”, säger Liisa Rohweder. ”Om världens hela befolkning levde på samma sätt som den genomsnittliga amerikanen skulle vi behöva naturtillgångarna från 4,5 jordklot.”

Människans koldioxidavtryck har blivit elva gånger större under de gångna 50 åren. Det utgör redan över hälften av mänsklighetens hela ekologiska fotavtryck.

Finland har det tolfte största fotavtrycket

De tio länderna i världen som har det största ekologiska fotavtrycket per invånare är Förenade Arabemiraten, Qatar, Danmark, Belgien, USA, Estland, Kanada, Australien, Kuwait och Irland. Finland har nu det tolfte största fotavtrycket, medan vi för två år sedan låg på sextonde plats.

De 31 OECD-länder som hör till världens rikaste ekonomier står för nästan 40 procent av mänsklighetens ekologiska fotspår. Om utvecklingen i de folkrika länderna Brasilien, Ryssland, Indien och Kina (den s.k. BRIC-gruppen) blir densamma som i OECD-länderna går BRIC-gruppen snart förbi OECD-länderna i förbrukningen av naturtillgångar.

Överkonsumtionen av naturtillgångarna äventyrar samhällsekonomierna

”Stater som är beroende av en överkonsumtion av naturtillgångarna äventyrar sin ekonomi, eftersom naturtillgångarna på jorden i vilket fall som helst kommer att ta slut med den här farten”, säger Liisa Rohweder. ”De länder som först klarar av att styra in sin produktionsstruktur på ett koldioxidsnålt spår är vinnare. Dessutom bör invånarna i industriländerna nöja sig med mindre materiell konsumtion än i nuläget.”

Enligt det nya analysavsnitt som ingår i rapporten Living Planet har naturens mångfald minskat kraftigast i fattiga länder, upp till 60 procent på mindre än 40 år. De förmögna ländernas ekologiska fotavtryck är för sin del fem gånger större än de fattiga ländernas. Detta tyder på att de förmögna ländernas ohållbara konsumtion i stor utsträckning bygger på att man utnyttjar resurserna i fattiga länder som fortfarande har rika naturtillgångar.

Konsumtion och livskvalitet går inte hand i hand

Rapporten Living Planet visar även att det stora ekologiska fotavtrycket och den höga konsumtionsnivån, som ofta har åstadkommits på andras bekostnad, inte går hand i hand med livskvaliteten. FN:s index för mänsklig utveckling, som mäter medborgarnas förväntade livslängd samt inkomst- och utbildningsnivån, kan vara högt också i länder med en måttlig konsumtionsnivå.

I rapporten drar man även upp riktlinjerna för olika lösningar för att försörja jordklotets invånare, vars antal ökar till 9 miljarder fram till år 2050. Till de centrala faktorerna för att minska det ekologiska fotavtrycket hör bland annat energi- och kostvalen samt ekonomisk värdering av mångfalden i naturen och investering i denna.

”Utmaningen som LPR visar oss är tydlig”, säger Liisa Rohweder. ”Vi måste klara av att tillfredsställa behoven hos jordklotets växande och allt förmögnare befolkning inom de gränser som tillräckligheten av naturtillgångarna sätter upp. Vi måste alla göra bättre konsumtionsval och välja förnuftigare sätt att producera och använda energi.”

Ytterligare information:

WWF Finland:

Generalsekreterare Liisa Rohweder, liisa.rohweder@wwf.fi, tfn +358 40 8407461

WWF Internationellt:

Richard McLellan, rmclellan@wwfint.org, +41 22 364 9228, mob: +41 79 786 9609

Sarah Bladen, sbladen@wwfint.org, +41 22 364 9019, mob: +41 79 415 0220

Natalia Reiter, nreiter@wwfint.org, +41 22 3649550, mob: +41 798738099

GFN:

Nicole Achs Freeling, nicole@footprintnetwork.org, +1-510-839-8879 x 302

Pati Poblete, pati@footprintnetwork.org, +1-510- 839-8879 ext. 320

ZSL:

Victoria Picknell, victoria.picknell@zsl.org, +44 20 7449 6361

WWF Finland är en del av det internationella WWF-nätverket som arbetar för att rädda världens mest unika naturhelheter och de mest hotade arterna. WWF:s mål är en jord där mänskligheten lever i harmoni med naturen. Donationer från vanliga människor möjliggör WWF:s arbete. Om Du vill få mer information om hur Du kan understöda WWF, skicka e-post till tukija@wwf.fi.