WWF:n Norppalive laajeni Luontoliveksi – suoria lähetyksiä tähdittävät aluksi liito-orava ja metsäpeura, ja lisää on luvassa

”Liito-orava ja metsäpeura ovat molemmat harvoin nähtyjä lajeja, jotka ovat kärsineet suuresti metsien käsittelystä. Haluamme tehdä niitä tutummaksi jokaiselle suomalaiselle. Kameroiden testivaiheessa molemmat lajit ovat näyttäytyneet kuvissa säännöllisesti”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

WWF sai innoituksen uuden livekamerasivuston toteutukseen Norppaliven suursuosiosta. Saimaannorppien – etenkin julkkisnorppa Pullervon – köllöttelyä on katsottu kahden viime kevään aikana yhteensä yli 5 miljoonaa kertaa.

”Pullervon ystävillä ei ole syytä huoleen, sillä Norppalive toteutetaan tänäkin keväänä. Se on jatkossa osa isompaa kokonaisuutta. Avaamme vuoden mittaan myös muita kameroita, joista kerromme tarkemmin suunnitelmien edetessä”, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo.

WWF:n Luontoliven tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista eläinlajeista ja niiden kohtaamista uhkista sekä innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta ja tutkimusta.

”Haluamme tuoda luonnon ihmisten lähelle. Uskomme ja toivomme ihmisten innostuvan, oppivan, liikuttuvan ja viihtyvän livelähetysten parissa”, Fritze sanoo.

WWF on toteuttanut Luontoliven lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals ja Frantic. Lajeihin liittyvää asiantuntemusta, paikallistietoutta ja muuta korvaamatonta apua ovat tarjonneet muun muassa luontokuvaajat Juha Taskinen ja Benjam Pöntinen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat, Metsähallitus sekä sen koordinoima MetsäpeuraLIFE-hanke ja kuvauskohteiden maanomistajat.

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu häiriötä. Kameran asettamiseen on hankittu aina maanomistajan lupa, mutta kuvauspaikkaa ei useimmissa tapauksissa paljasteta, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään.

Liito-orava

– Liito-orava on väriltään harmaa ja hiukan tavallista oravaa pienempi nisäkäs. Se pystyy liitämään jopa useita kymmeniä metrejä.

– Liito-oravia elää Oulun eteläpuolella. Liito-orava on Suomessa silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji.

– Vuosien 2006 ja 2016 välillä liito-oravakannan arvioidaan taantuneen yli kolmanneksen. Merkittävin syy kannan laskuun on metsätalous – etenkin avohakkuut.

– Liito-oravakamera, joka kuvaa eläimen pesäkoloa, on toteutettu yhteistyössä luontokuvaaja Benjam Pöntisen kanssa. Kamera sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

– Liito-orava on pääasiassa yöaktiivinen, joten parasta aikaa kameran seuraamiselle ovat hämärän hetket.

Metsäpeura

– Metsäpeura hävisi Suomesta sata vuotta sitten ihmisen takia. Laji teki paluun maahamme sotien jälkeen.

– Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan elävän reilut 2 000 yksilöä. Metsäpeura luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi.

– Suurin syy metsäpeuran taantumiseen on maankäyttö, esimerkiksi metsätalous: lajille luontaisista laajoista metsä- ja suoerämaista on enää sirpaleita jäljellä. Etenkin Kainuussa myös suurpedot, ennen kaikkea susi, ovat metsäpeurakannan kasvua rajoittava tekijä.

– Metsäpeurakamera on toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFE-hankkeen kanssa. Kamera on asennettu Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan 31 hehtaarin totutustarhaukseen, josta metsäpeuroja vapautetaan tulevina vuosina luontoon. Hankkeen tavoitteena on palauttaa metsäpeuroja alkuperäisille esiintymisalueilleen eteläiselle Suomenselälle.

WWF:n Luontolive osoitteessa luontolive.wwf.fi

Kuva-, video- ja haastattelupyynnöt:
Viestinnän asiantuntija Joonas Fritze, 040 840 8500, joonas.fritze@wwf.fi