WWF:n hallintoneuvoston pj Pertti Salolainen: Suomi tarvitsee kunnianhimoisempaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa
Suomen on valittava kestävämpi ja rohkeampi linja ilmasto- ja energiapolitiikassaan, korostaa WWF Suomen hallintoneuvoston puheenjohtaja ministeri Pertti Salolainen tänään Helsingissä. WWF toivoo Suomelta päättäväisyyttä sekä tänään alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa Nairobissa että kotimaan energiaratkaisuissa. Kotimaan energiaratkaisuissa on panostettava pitkäjänteisiin ja kunnianhimoisiin toimenpiteisiin ja unohdettava Vuotoksen altaan kaltaiset ehdotukset, jotka eivät ratkaise energiakysymyksiä vaan ainoastaan pilaavat huomattavia luontoarvoja.
WWF:n puheenjohtaja Pertti Salolainen käsittelee energia- ja ilmastokysymyksiä WWF Suomen hallintoneuvoston syyskokouksen avauspuheessaan*.
“Viime viikolla julkaistu, Iso-Britannian hallituksen tilaama raportti ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista osoitti, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvittavia toimia ei voi odottaa. Teknologia on olemassa – nyt tarvitaan poliittista tahtoa sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla, jotta toimenpiteet saadaan täytäntöön”, ministeri Salolainen muistutti.
EU:lla on tärkeä rooli YK:n ilmastoneuvotteluissa, ja Suomi EU:n puheenjohtajamaana voi ratkaisevalla tavalla vaikuttaa kokouksen tuloksiin. WWF toivoo Suomelta kunnianhimoisuutta Nairobissa ja huomattavaa tukea seuraaville kolmelle tavoitteelle:
Päästövähennystavoitteita on kasvatettava tuntuvasti, ja ne on liitettävä osaksi Kioton ilmastosopimuksen jatkokautta vuoden 2012 jälkeen. Toiseksi hallitusten on kyettävä sopimaan niin sanotusta adaptaatiorahastosta sekä viisivuotisesta ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmasta, jotka auttavat maailman köyhimpiä maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kolmanneksi puhtaan kehityksen mekanismeille (CDM) on löydyttävä lisää rahaa, ja niiden maantieteellistä sijoittumista tulee laajentaa myös esimerkiksi Afrikan maihin, jotta kehitysmaat voivat vähentää riippuvuuttaan hiilestä.
WWF korostaa, että Suomi ei kuitenkaan voi toimia kansainvälisenä suunnannäyttäjänä ilmastokysymyksissä, jos emme osoita kunnianhimoa myös kansallisella tasolla. Esimerkiksi Suomen oma kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ulottuu vain vuoteen 2012. WWF:n mielestä Suomen tulee omilla poliittisilla päätöksillään osoittaa esimerkkiä Kioton sopimuksen kakkoskaudelle eikä päinvastoin ensin odottaa niitä ja sitten sopeuttaa omat strategiansa niihin.
Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan, päästövähennysten on teollisuusmaissa kuten Suomessa oltava jopa 80 % vuosisadan puolessa välissä ja vuonna 2020 jo noin 30 %.
“Suomalaisten poliitikkojen väläyttämä vesivoiman lisärakentaminen on esimerkki lyhytnäköisestä politiikasta, jolla ei ilmasto- ja energiakysymystä ratkaista. Lisävesivoima toisi vain noin prosentin helpotuksen energiantuotantoon, mutta sen sijaan se pilaisi maailman mittakaavassakin ainutlaatuisia vesistöjä ja muuta luonnonympäristöä. Esimerkkinä ovat Kemihaaran suot. Puhtaan energian tuotanto ei saa olla perusteena tärkeiden luonnonarvojen tuhoamiselle. Nämä biologiset reunaehdot tulee aina arvioida ennen esimerkiksi vesivoiman lisärakentamista ja siksi WWF antaa täystyrmäyksen ehdotuksille avata keskustelut Vuotoksen altaan rakentamisesta”, Salolainen arvosteli.
“Suomi tarvitsee pitkäjänteisiä toimia, joihin kuuluu sekä keppiä ja porkkanaa. Esimerkiksi taloudellisia ohjauskeinoja uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi on otettava käyttöön, ja päästökauppajärjestelmää on kehitettävä. Kestävä energia voi olla Suomelle huomattava vientituote, mutta tässä onnistumiseksi on oltava kunnon kotimarkkinat. Esimerkiksi Sitran selvitysten mukaan olemme nyt jäämässä jälkeen teknologiaviennissä”, Salolainen huomautti.
WWF Suomi valmistelee parhaillaan esitystä ratkaisumalleiksi Suomen kestävään energiatulevaisuuteen. Tässä Virtaa tulevaisuuteen -hankkeessa keskitytään erityisesti ohjauskeinoihin, joilla uusiutuva energiaa, energiatehokkuutta ja energian säästöä voidaan lisätä. Hankkeen raportti esitellään 14.2. eduskunnassa, ja sen valmisteluun osallistuvat useat tutkijat, yritykset ja etujärjestöt.
* Kokous alkaa tänään 6.11.2006 klo 17.00, mutta tiedotteen voi julkistaa heti. Lainaukset ovat otteita Pertti Salolaisen avauspuheesta.
Taustatietoa toimittajille:
YK:n ilmastosopimuksen 12. osapuolikokous on Nairobissa 6-17.11. Konferenssin aikana pidetään myös Kioton ilmastosopimuksen toinen osapuolikokous. WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen osallistuu Suomen delegaatioon. Hänet tavoittaa kokouksen aikana matkapuhelimesta +358 40 585 0020. WWF:n delegaation yhteystiedot sekä WWF:n lehdistömateriaalit ovat verkossa.
WWF Suomen hallintoneuvosto on sen korkein päättävä elin. Hallintoneuvoston syyskokous pidettiin tänään Helsingissä, ja siinä hyväksyttiin muun muassa WWF:n tilinpäätös tilikaudelta 2005-2006. Ministeri Pertti Salolainen on WWF Suomen hallintoneuvoston puheenjohtaja 1.7.2006 alkaen. WWF Suomen hallituksen puheenjohtaja on professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta.
Lisätietoja:
WWF Suomi: pääsihteeri Timo Tanninen, 040 574 9266 (myös soittopyynnöt Pertti Salolaiselle);
Suomen delegaatioon Nairobissa osallistuva WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020 (gsm toimii myös Nairobissa); viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666