WWF:n laskelma: hallituksen bioenergiatavoitteet epärealistisia
Hallituksen tavoitteena on lisätä hakkuita 15 miljoonalla kuutiometrillä uusien metsäteollisuusinvestointien tarpeisiin sekä bioenergian ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon. WWF:n tuoreen laskelman mukaan kuitenkin pelkästään hallituksen energiatavoitteiden toteuttaminen vaatisi yli 30 miljoonaa kuutiota puuta, jos energiatavoitteet toteutetaan bioenergialla. Metsäluonnon monimuotoisuus heikkenee jo nykyisillä hakkuumäärillä.
Hallituksen sinänsä ansiokkaana tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen energiantuotannossa ja öljynkäytön puolittaminen 2020-luvulla. Tavoitteet on määrä saavuttaa pääasiallisesti bioenergialla. Yksin öljyn kulutuksen puolittaminen vaatii yli 25 miljoonaa kuutiota lisää puuta, jos se toteutetaan vain metsäbioenergiaa hyödyntämällä. Kivihiilestä luopuminen hallituksen kaavailemalla tavalla puolestaan vaatii vähintään 5 miljoonaa kuutiota puuta.
”Jos hallitusohjelman energiatavoitteet toteutetaan puulla, puun tarve on yli 30 miljoonaa kuutiota. Yhtälö on mahdoton”, tiivistää WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula laskelman tuloksen.
Hakkuiden lisäys 15 miljoonalla kuutiometrillä on tuhoisaa luonnon monimuotoisuudelle, joka heikkenee jo nyt. Nykyisillä hakkuumäärillä suomalaisen metsätalouden ekologista kestävyyttä voidaan merkittävästi lisätä, mutta se vaatii enemmän suojelualueita ja parempia metsätalouden käytäntöjä, kuten metsien FSC-sertifiointia.
Jotta puuta riittäisi muuhunkin kuin poltettavaksi, hallitusohjelman energiatavoitteet on toteutettava pääosin muilla keinoilla kuin bioenergialla. Näitä ovat muun muassa liikenteen sähköistäminen, rakennusten energiatehokkuus, lämpöpumput ja aurinkolämpö. Puuta olisi ensisijaisesti käytettävä puutuotteisiin, paperiin, selluun ja uusiin puujalosteisiin.
Bioenergiaan nojaaminen on riskipolitiikkaa
Jussi Nikulan mukaan voimakkaasti bioenergiaan nojaava politiikka on riski, ja se voi kaatua kansainvälisestä ja EU:n ilmastopolitiikasta tulevaan sääntelyyn. Hakkuiden lisäyksillä on mittavia ilmastovaikutuksia, sillä metsien kyky sitoa hiiltä pienenee vuosikymmeniksi hakkuiden lisääntyessä.
”Hallitusohjelman mukaiset hakkuiden lisäykset pienentävät metsien vuosittaista hiilinielua määrällä, joka vastaa koko suomalaisen liikennesektorin vuosittaisia päästöjä”, Nikula havainnollistaa.
On todennäköistä, että puun käytön lisäämistä säännellään jatkossa haitallisten ilmastovaikutusten vuoksi, jolloin bioenergian käytön oletettu hiilineutraalius murenee. Myöskään hallituksen EU:n suuntaan markkinoima suomalaisen metsätalouden kestävyys ei pidä paikkaansa, jos tutkimustieto metsälajien heikentyneestä uhanalaisuustilanteesta otetaan vakavasti.
”On surkeaa, että Suomen biotalouteen nojaava elinkeinopolitiikka perustuu heikosti perusteltuihin oletuksiin, jotka murtuvat ennemmin tai myöhemmin. Tällöin myös suunnitteilla olevien investointien kannattavuus on vaarassa”, Nikula sanoo.
”Energiatehokkuuteen ja poltosta riippumattomiin moderneihin uusiutuviin energiamuotoihin perustuva tulevaisuus on kuitenkin mahdollinen vaihtoehtoinen visio. Puuta voi hakata ekologisesti kestävästi vain rajallisen määrän. Mitä enemmän puuta laitetaan polttouuneihin ja biopolttoaineena auton moottoreihin, sitä vähemmän sitä jää jalostettavaksi metsäteollisuudelle”, Nikula sanoo.
Kestävästi käytettävissä olevan bioenergian niukkuus suhteessa fossiilisten polttoaineiden nykyiseen käyttöön tulisi huomioida valmisteltavana olevassa energia- ja ilmastostrategiassa sekä ilmastolakiin perustuvassa keskipitkän aikavälin suunnitelmassa. Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian tukia sekä biopolttoaineiden edistämistä käsittelevien työryhmien pitäisi huomioida bioenergian riskitekijät arvioidessaan uusiutuvien energiamuotojen tukia. Energiatehokkuuden sekä poltosta riippumattomien modernien uusiutuvien energiamuotojen tulisi olla etusijalla.
Lisätietoja:
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, p. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
WWF:n laskelma: bit.ly/metsämatematiikka