WWF:n laskennoissa löydettiin 10000 harmaahyljettä
WWF:n Itämeren hyljetyöryhmän harmaahylkeiden laskennoissa havaittiin tänä vuonna lounaisilla merialueilla ja Merenkurkussa noin 10 000 harmaahyljettä. Tämä on enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin laskentojen aikana. WWF on laskenut Suomen hylkeitä säännöllisesti vuodesta 1986.
WWF:n tämänvuotisissa harmaahyljelaskennoissa lasketuista hylkeistä eli halleista (Halichoerus grypus) ylivoimaisesti eniten eli 7500 hyljettä nähtiin Ahvenanmaalla. Kokonaismäärä on muutama tuhat suurempi kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskennoissa. Suomen alueen alkukesän harmaahyljekanta on WWF:n laskentojen mukaan kaksinkertaistunut vuoden 2001 jälkeen. Laskentojen alkuvaiheessa 1980-luvulla nähtiin enimmillään 500-600 harmaahyljettä.
WWF:n laskenta on osa kansainvälistä Itämeren harmaahylkeiden kannanarviointia, jonka tämän vuoden tuloksista tehdään yhteenveto syksyllä. Hylkeet lasketaan kaikissa maissa touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin ne oleilevat karvanvaihdon takia tiiviisti luodoilla.
Koko Itämeren harmaahyljekanta oli alimmillaan 1970-luvulla vain muutaman tuhannen hylkeen suuruinen. Kanta romahti viime vuosisadan alun noin 100 000 hylkeen tasolta ryöstöpyynnin ja ympäristömyrkkyjen takia. Vaikka määrä on nyt kasvanut, se on edelleen vain noin viidenneksen tasolla huippuvuosiin verrattuna.
Harmaahylkeiden pyynti on ollut Suomessa jo pitkään voimakasta. Pyyntiä on WWF:n mielestä säädeltävä kansainvälisesti siten, ettei laji jälleen päädy uhanalaiseksi. Pyynti on laajinta juuri Suomessa, jossa hallille on myönnetty 675 lupaa, minkä lisäksi Ahvenanmaalla on 390 pyyntilupaa. Näin Suomen valtioalueen lupamäärä on jo 1065. Pyyntiä harjoitetaan lisäksi vain Ruotsissa, jossa lupia on 170.
Suomen hyljekannoille laaditaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä kannanhoitosuunnitelmaa. WWF:n mielestä suunnitelmassa on olennaista varmistaa harmaahyljekannan suotuisa kehitys Suomen alueella myös jatkossa. Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) tilanne on hallia huolestuttavampi, sillä laji on lähes hävinnyt Suomenlahdelta ja Saaristomereltä. Norpan kannanhoidossa tuleekin varmistaa lajin säilyminen näillä perinteisillä alueillaan sekä Perämeren norppakannan kasvu.
WWF ei hyväksy norpan metsästyksen aloittamista missään Itämerellä, sillä norpalla on ongelmia kaikkialla: myös vahvimman norppakannan eli Pohjanlahden norpista yhä noin viidennes on ympäristömyrkkyjen takia lisääntymiskyvyttömiä.
WWF:n työtä Itämeren ja sen lajien suojelemiseksi voi tukea esimerkiksi liittymällä Merenneidon kummiksi.
Lisätietoja:
WWF, Itämeren hyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka, gsm 040 700 65 82
WWF, meriasiantuntija Anita Mäkinen, gsm 040 5271 425
Uutisnauha- ja valokuvatiedustelut:
WWF, tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. (09) 7740 1051, gsm 040592 6532, etunimi.sukunimi@wwf.fi