WWF:n raati valitsi: Vuoden Luontokirja on Tapio Heikkilän teos Suomalainen kulttuurimaisema
WWF:n hallitus on valinnut Vuoden Luontokirjaksi 2000 Tapio Heikkilän teoksen Suomalainen kulttuurimaisema. Se esittelee kulttuurimaisemia Suomen eri maakunnista. Teoksen on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi.
“Suomalainen kansallismaisema koskettaa koko Suomea ja kaikkia suomalaisia. Teoksen aihepiiri on erittäin ajankohtainen, sillä perinneympäristöt ovat nopeimmin uhanalaistuva luontotyyppi ja vanhat kulttuurimaisemat kaikkiaan suuren rakennemuutoksen kourissa. Aihe on esitetty kauniisti ja ymmärrettävästi. Kuvat ja teksti ovat hyvin tasapainossa ja painojälki erinomaista”, Vuoden Luontokirja -raadin puheenjohtaja Hannu Vilpponen perusteli raadin päätöstä WWF:n hallitukselle. Kirjan toivotaan myös puhuttelevan päättäjä ja viranomaisia kulttuurimaisemien ja perinneympäristöjen tärkeydestä.
Tapio Heikkilä itse kirjoittaa teoksen alkulehdillä: “Kulttuurimaisema ei säily hoitamatta, ilman jatkuvaa työtä. Maisemanhoito on maanviljelyn ja laiduntamisen jatkamista, rakennusten ylläpitoa ja kunnostusta, pihojen ja raittien kohentamista. Se on ympäristön jatkuvuudesta huolehtimista, hyvinvoinnin turvaamista, perinteen vaalimista.”
Raati piti teosta visuaalisesti hienona kokonaisuutena, jossa kuvat ja teksti tukevat toisiaan.
Kunniamaininta annettiin Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n kustantamalle Uudenmaan lintupaikkaoppaalle. Sen ovat toimittaneet Matti Koivula, Arto Juvonen, Mikko Savelainen, Jan Södersved ja Kalle Virta.
“Uudenmaan lintupaikkaopas sai kunniamaininnan sen luontoon lähtemiskynnystä madaltavan sisällön ansiosta. Lisäksi kirjan tekemiseen osallistuneella laajalla vapaaehtoisjoukolla oli erittäin suuri merkitys kansainvälisestikin upean luontopaikkaoppaan tekemisessä”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Teos on talkoohengessä tehty ainutlaatuinen opas, joka innostaa luonnosta kiinnostuneita tutustumaan lintupaikkoihin. Piirroskuvitus on herkkää ja kaunista ja taitto selkeä. Kartat ja muut tiedot on esitetty erittäin havainnollisesti. Raati toivoo, että opas motivoi tekemään vastaavia oppaita myös muista alueista.
WWF on valinnut Vuoden Luontokirjan vuodesta 1978 lähtien. Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui kahdeksan kustantajaa ja kaksi omakustantajaa. Teoksia oli yhteensä 19.
Lisätietoja:
suojelujohtaja Jari Luukkonen, puh. 040 585 0020
viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, puh. 0400 425 666
tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. 040 592 6532
Tapio Heikkilä 11.3.2001: liite tiedotteeseen
Suomalaisen kulttuurimaiseman asialla
Suomalainen kulttuurimaisema on työn kunnianosoitus. Maamme arvokkaat viljelymaisemat ovat vuosien, tuhansien, monien toimien tuotos. Kulttuuri on alkujaan maan viljelyä. Viljely lähtee maan raivauksesta, luontoa rajusti muuttavasta toiminnasta, metsän kaatamisesta, kaskeamisesta, maan muokkaamisesta, kivien keruusta, ojittamisesta. Pelto on ihmisen ravinnon lähde, joka tarvitaan myös henkeä ruokkimaan.
Maatalous ja karjatalous on vaikuttanut luontoomme maankäyttötavoista eniten. Vaikka alkuperäinen havumetsäinen taiga on monin paikoin saanut väistyä ja alistua, on luontomme ihmistyön tuloksena rikastunut, luonnon monimuotoisuus saanut siitä vahvan myönteisen latauksen.
Maatalous on perustunut meillä perheviljelmiin, käytännöllisiin tilayksiköihin, jotka ovat turvanneet perheiden ansiot ja maan kansalaisten ruokahuollon. Koska tilat ovat olleet verraten pieniä, on huolenpito ulottunut koskemaan karjan joka ikistä päätä, tilan kaikkia maatilkkuja. Vastustan jyrkästi suomalaisen maatalouden uhraamista tehokkuuden alttarille. Tehotuotanto ei sovi meille, se aiheuttaisi lipsumista huolenpidosta. Se lisäisi eläinten, maan ja ihmisen kuormittamista, ympäristön rasittamista. On nähty, että luontoon kohdistuva ahneus tuo muassaan aina vaikeuksia, jotka lopulta kuitenkin aina lankeavat maksettavaksi, muodossa tai toisessa.
Tehotuotannon ja syrjäseutujen näivettämisen vastapainoksi ehdotan nopeita ja kattavia toimenpiteitä suomalaisten kulttuurimaisemien hoidon järjestämiseksi. Toivon poliittisen päätöksentekokoneiston ottavan asian heti vastuulleen. Monissa Euroopan maissa maisemanhoitoa on alettu edistää aktiivisesti lukuisin keinoin, esimerkiksi säädösten, eri tukimuotojen, neuvonnan ja tutkimuksen avulla. Meillä Suomessakin on jo saatu paljon aikaan, mutta todellinen tuntuva panostus asiaan on vielä tekemättä. Nyt olisi vielä mahdollista ja tuloksekasta olla suomalaisen kulttuurimaiseman asialla.
Suomalaiset kulttuurimaisemat ovat kansallisomaisuuttamme siinä missä muutkin kulttuurin hedelmät. Ne on tärkeätä turvata koko maassa. Maaseudun kulttuurimaisemat ovat yksi maatalouden tuote, ravinnon oheishyödyke. Niiden säilyttäminen on koko yhteiskunnan etu. Samoin vastuu niiden säilyttämisestä kuuluu kaikille, tuottavathan ne kaikille meille suomalaisuuden sisällön, identiteettimme kulmakivet.
* * * * * *
Tapio Heikkilä (s. 1958) on arvostettu maisemavalokuvaaja ja koulutukseltaan biologi Hän työskentelee Ympäristöministeriön ylitarkastajana vastuualueenaan maisemanhoito. Tällä hetkellä hän on virkavapaalla ja toimii tutkijana Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolla keskittyen maisemavalokuvauksen menetelmiin.