WWF:n raportti: Ihmiskunta ylittää maapallon sietokyvyn

Johannesburgissa järjestettävän YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen alkuun on tänään jäljellä 50 päivää. WWF vetoaakin hallituksiin, jotta ne tarttuisivat Johannesburgissa tilaisuuteen ja sopisivat konkreettisista toimista, joilla edistetään kestävää kehitystä.

WWF:n Living Planet Report 2002 osoittaa, että käytämme vuosittain yli 20 prosenttia enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallo pystyy kestävästi tuottamaan. Luku kasvaa yhä joka vuosi. Mittarina käytetään ennusteita, jotka perustuvat väestön ja talouden kasvuun sekä teknologian kehitykseen. Näiden arvioiden mukaan ihmiskunnan kulutus on tämän vuosisadan puoliväliin mennessä kaksinkertainen maapallon biologiseen kantokykyyn verrattuna. Jos hallitukset eivät ryhdy pikaisiin toimiin kehityksen hidastamiseksi, ihmiskunnan hyvinvointi – jota mitataan eliniänodotteella, koulutustasolla ja talouskasvulla – kääntyy laskuun vuoteen 2030 mennessä.

“Maailman päättäjillä on selkeä haaste edessään YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa”, sanoo kansainvälisen WWF:n pääjohtaja Claude Martin. “Samalla kun pyritään vähentämään köyhyyttä ja parantamaan terveysoloja, on turvattava myös luonnon hyvinvointi. Jos luonto kärsii, huonontuvat myös elinolot suurella osalla maailman väestöstä.”

WWF:n raportin mukaan maapallolla on noin 11,4 miljardia hehtaaria tuottavaa maata ja merialueita. Tämä tarkoittaa 1,9 hehtaaria jokaista maapallon kuutta miljardia ihmistä kohden. Maailmanlaajuinen ekologinen jalanjälki eli luonnonvarojen käyttöaste on 2,3 hehtaaria henkilöä kohden. Keskiverto afrikkalaisen tai aasialaisen kuluttajan jalanjälki oli vuonna 1999 alle 1,4 hehtaaria, kun se länsieurooppalaisilla oli noin 5 hehtaaria, pohjoisamerikkalaisilla peräti 9,6 hehtaaria.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on suurempi kuin länsieurooppalaisten keskiarvo. Jalanjälkeämme kasvattavat suuri energian ja metsävarojen käyttö henkilöä kohden. Jalanjälki kuvaa kotimaista kulutusta, ja laskuissa on otettu huomioon vienti- ja tuontitavaroiden valmistuksessa ja kuljetuksessa käytetyt energia ja raaka-aineet.

Living Planet -indeksi (LPI), joka perustuu satojen lintu-, nisäkäs-, matelija-, sammakkoeläin- ja kalalajikantojen kehityksen mittaamiseen, osoittaa selvästi, että nykyinen ihmisten aiheuttama kulutus on kestämätöntä. LP-indeksillä mitataan metsien, makeiden vesien ja merten luonnon monimuotoisuuden muutoksia, ja viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana LP-indeksi on heikentynyt noin kolmanneksen eli 35 prosenttia. Erityisen voimakkaasti ihmisten aiheuttama kulutus on vaikuttanut makean veden lajeihin: keskimäärin 54 prosenttia joissa, järvissä ja kosteikoissa elävien 195 lajien populaatioista on heikentynyt. Mereiset lajit ovat myös uhattuja, sillä heikkenemistä on 217 lajin kohdalla tapahtunut 36 prosenttia. Metsissä 282 lajin populaatiot ovat puolestaan heikentyneet 15 prosenttia.

WWF uskoo, että hallitukset pystyvät kääntämään huolestuttavan kehityksen kestävämpään suuntaan. Tämä vaatii tavaroiden ja palvelujen tuotannon tehostamista, erityisesti energian tuottamista ilman fossiilisia polttoaineita. Myös energiatehokkaiden teknologioiden, rakennusten ja liikennemuotojen kehittämistä on jatkettava. Lisäksi vaaditaan kestävien kulutustapojen edistämistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja tuottavuuden turvaamista.

“Emme tiedä tarkalleen, mitä vaikutuksia luonnon kestokyvyn ylittävällä toiminnalla on. On siis parempi olla itse vaikuttamassa asioiden positiiviseen kehityssuuntaan, kuin jättää ne pelkän kohtalon varaan “, sanoo Jonathan Loh, Living Planet Reportin kirjoittaja.

Raportti pdf-muodossa

Lisätietoja:

Kyla Evans, lehdistöpäällikkö, kansainvälinen WWF, puh: +41 22 364 9550, matkapuhelin: +41 79 477 35 64
Jari Luukkonen, suojelujohtaja, Suomen WWF, gsm 040 5850 020 (vain tiistaina 9.7. klo 18.00 asti)
Sami Wilkman, ilmastokoordinaattori, Suomen WWF, puh. (09) 7740 1043, gsm 0400 849 477