Living planet raportti gorilla © naturepl.com / Andy Rouse / WWF-Canon
Julkaistu

WWF:n raportti: Selkärankaisten eläinten määrä romahti

Luonnon monimuotoisuus on romahtanut 40 vuodessa. Tänään julkaistun WWF:n Living Planet 2014 -raportin mukaan selkärankaisten eläinten eli nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on tällä hetkellä enää puolet siitä, mitä se oli 70-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ihmisten toimista: kulutuksen kasvu ajaa eläimiä yhä ahtaammalle.

Raportista käy ilmi, että monimuotoisuus on laskenut eniten matalan tulotason maissa. Alueellisesti laskua on eniten trooppisilla alueilla, etenkin Latinalaisessa Amerikassa, missä selkärankaisten määrä on vähentynyt jopa 83 prosenttia. Lajiryhmistä eniten on laskenut makeissa vesissä elävien lajien monimuotoisuus: se on romahtanut 76 prosenttia.

Living Planet -raportti on WWF:n pääjulkaisu ja se julkaistaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna uusi paranneltu laskentatapa osoittaa, että monimuotoisuus on pienentynyt aiemmin luultua enemmän.

”Eläinten määrä on yksi mittari sille, miten luonto kokonaisuudessaan voi. Näin dramaattinen pudotus osoittaa, että kuudes sukupuuttoaalto on todellakin käynnissä. Erityisen huolestuttavaa on se, että monimuotoisuus hupenee kovaa vauhtia kehitysmaissa, missä ihmisten elinoloja pitäisi voida parantaa. Tähän saakka hyvinvointi on aina rakennettu ylikulutuksella ja tähän on tultava muutos”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Öljy uhkaa gorillaa, vesivoima kaloja

Suurimmat uhat lajeille ovat liiallinen metsästys ja kalastus, mukaan lukien salametsästys sekä elinympäristöjen muuttuminen, pirstoutuminen ja katoaminen. Esimerkiksi Afrikassa öljyntuotanto ajaa gorilloja ahtaalle ja Nepalissa tiikerit kärsivät metsäkadosta. Suomessa vaelluskalakannat ovat kärsineet huomattavasti vesivoimarakentamisesta ja vesien pilaantumisesta. Lisäksi ilmastonmuutoksesta on tullut yhä merkittävämpi uhka lajeille.

”Aiemmin saimaannorppaa uhkasi lähinnä verkkokalastus mutta nyt ilmastonmuutoksesta on tullut yhä merkittävämpi uhka. Tämä osoittaa, että tuotanto ja kulutus, tässä tapauksessa hiilidioksidipäästöt, vaikuttavat suoraan eläinten oloihin”, Luukkonen huomauttaa.

Länsi kuluttaa, etelä kärsii

Luonnon monimuotoisuuden lisäksi Living Planet -raportti tarkastelee ihmisten ekologista jalanjälkeä. Sen mukaan tällä hetkellä ihmiset kuluttavat uusiutuvia luonnonvaroja vuosittain keskimäärin puolet enemmän kuin mihin maapallolla olisi varaa. Hyvinvointivaltioissa ylikulutus on vielä mittavampaa: me suomalaiset kulutamme uusiutuvia luonnonvaroja vuosittain kolmen maapallon verran. Ekologinen jalanjälkemme onkin 15.:ksi suurin koko maailmassa.

Sen sijaan monissa köyhissä maissa jalanjälki on vai murto-osa esimerkiksi Euroopan maiden jalanjäljestä. Raportista käykin ilmi, että rikkaimpien maiden hyvinvointi on rakennettu ylikulutuksella, jonka vaikutukset näkyvät köyhimpien maiden luonnossa.

Ratkaisut ovat ulottuvillamme

Paitsi että Living Planet -raportti listaa ongelmia se tarjoaa ratkaisuja: kestävämpi tuotanto, järkevämpi kulutus ja sen oikeudenmukaisempi jakautuminen ovat keinoja, joilla monimuotoisuuden lasku voidaan pysäyttää. Raportti myös osoittaa, että tehokkaasta suojelusta on hyötyä.

”Kun monimuotoisuutta mitattiin suojelualueilla, laskua oli 18 prosenttia eli yli puolet keskimääräistä vähemmän. Esimerkiksi Nepalissa tiikerikanta on neljässä vuodessa lähes kaksinkertaistunut WWF:n ja muiden toimijoiden suojelutyön ansiosta. Suomessa syntyi tänä vuonna ennätysmäärä merikotkan poikasia, yhteensä 449 yksilöä. Kun WWF aloitti suojelutyön vuonna 1973, poikasia syntyi vain viisi”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Lisätietoja:

Haastattelupyynnöt: Jenny Matikainen, tiedottaja, WWF Suomi, jenny.matikainen@wwf.fi, 050 345 5307

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, puh. 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

Lue lisää:

wwf.fi/lpr

Koko raportti englanniksi

Tiivistelmä suomeksi