WWF:n satelliittihanhi Imre joutunut metsästäjän uhriksi?

WWF Suomen johtamassa hankkeessa Pohjolan uhanalaisten kiljuhanhien suojelemiseksi on koettu ikävä ja surullinen takaisku: toinen satelliittilähetintä selässään kantanut koiras, Imre nimeltään, on todennäköisesti saanut surmansa metsästäjän saaliina. Satelliittiseuranta on avain suojelun kannalta tärkeiden alueiden paikantamiseksi.

Imre-koiraasta saatiin lokakuun viimeisinä päivinä kaksi tarkkaa paikannusta Venäjän Volgogradin alueelta keskeltä pientä maalaiskylää. Lähetin paikantui vain parinkymmenen metrin päähän lähimmistä taloista. ”Voidaan päätellä, että lintu on mitä luultavimmin kuollut. Selvästi todennäköisin kuolinsyy on, että Imre on tullut ammutuksi hanhenmetsästyksen yhteydessä, ja metsästäjä on tuonut lähettimen saaliin mukana kylään”, sanoo WWF:n suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen. ”Täyttä varmuutta Imren viimeisistä vaiheista ei välttämättä koskaan saada, mutta mitä ilmeisimmin Imren kohtalo on jälleen yksi hyvin valitettava todiste siitä, että metsästys on kiljuhanhiemme merkittävin uhka.”

Kiljuhanhen tappaminen on Venäjälläkin rangaistava teko, josta on määrätty tuntuva sakkorangaistus. Tämän takia ammutun, renkaita tai lähetintä kantavan kiljuhanhen raportoinnin todennäköisyys ei ole läheskään niin suuri kuin rauhoittamattomien tai luonnollisesti surmansa saaneiden lintujen kohdalla. Kaiken varalta Imrenkin lähettimessä on kuitenkin palautusosoite.

Tapaus on erityisen ikävä myös sen vuoksi, että vasta viime viikolla kiljuhanhien liikkeistä saatiin uutta ja riemastuttavaa tietoa, jotka mullistivat aiempia käsityksiä siitä, millaisia reittejä linnut käyttävät talvehtimisalueille päästäkseen. Lue WWF:n tiedote 2.11. kokonaisuudessaan.

Kiljuhanhi (Anser erythropus) on Pohjolan uhanalaisin pesimälintu. Pohjolan kannan kooksi arvioidaan 20–30 pesivää paria. Tärkein uhkatekijä lajille on metsästys muuttomatkojen varsilla. Kiljuhanhi on rauhoitettu useimmissa maissa esiintymisalueellaan, myös Venäjällä. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä pääosalla muuttolevähdys- ja talvehtimisalueistaan kiljuhanhi esiintyy yhdessä hyvin samannäköisen, yleisesti metsästettävän tundrahanhen (Anser albifrons) kanssa.

Metsästystilanteessa kilju- ja tundrahanhen erottaminen toisistaan on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. WWF:n mielestä useimmiten ainoa tehokas keino suojella kiljuhanhia onkin kieltää myös tundrahanhen metsästys kiljuhanhelle tärkeimmillä paikoilla ajaksi, jolloin kiljuhanhia on paikalla. Näin onkin menetelty jo muun muassa Itä-Unkarissa, ja WWF:n vetämän EU-LIFE-hankkeen tavoitteena onkin saada vastaavia rauhoituksia muille tärkeille kiljuhanhialueille.

Lisätietoja:
WWF / suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, puh. (09) 7740 1053

Linkkejä:
Satelliittiseuranta internetissä: www.piskulka.net/Fennoscandia%202006-2007.htm
Ilta-Sanomien kiljuhanhiblogi: http://blogit.iltasanomat.fi/kiljuhanhet
Kiljuhanhi-LIFE –hanke: www.wwf.fi/lwfg