WWF:n selvitys: Soijan vastuullisuus on Suomessa vielä heikkoa
Valtaosin eläinten rehuksi syötettävän soijan vastuullisuus on Suomessa vielä heikkoa. WWF Suomen selvityksestä käy ilmi, että Suomeen tuodaan vuosittain 150-200 miljoonaa kiloa soijaa, josta arviolta vain noin 25 prosenttia on tuotettu vastuullisen tuotannon takaavien standardien mukaisesti. Suomeen tuodusta soijasta 85 prosenttia syötetään eläinten rehuksi. Vaikka vastuullisuustilanne soijan hankinnan suhteen on tällä hetkellä melko heikko, ovat yritykset ottaneet jo askelia vastuullisuuden parantamiseksi.
Suurin osa soijasta päätyy suomalaisten ruokapöytään lihatuotteiden ja kananmunien kautta. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi. Valtaosa Suomeen tuodusta Soijasta tulee Brasiliasta joko suoraan tai välittäjämaan kautta. Soijan viljelyyn liittyvät ongelmat ovat edelleen suurelle yleisölle melko tuntemattomia, vaikka soija on yksi maailman viljellyimmistä kasveista. Vastuullisella soijan tuotannolla estetään tuotannon yleisiä ongelmia, kuten metsäkatoa ja sitä kautta ilmastopäästöjen kasvua, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä sekä eroosiota.
”Harva suomalainen tietää, minkälaisella rehulla ruokapöydässä oleva liha on ruokittu. Mikäli vastuullisuusnäkökulmaa ei oteta huomioon, aiheuttaa soijan viljely mittaamatonta haittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmissa ympäristöissä, kuten Amazonilla”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
WWF:n soijakyselyyn vastasivat Arla Ingman, Valio, S-Ryhmä, Kesko, Finnprotein, A-Rehu (Atria), Raisioagro (Raisio), HKAgri (HKScan) ja Atria Suomi. Kananmunatuottajat Munakunta ja Munax eivät vastanneet kyselyyn. Tuloksista käy ilmi, että useat toimijat ovat tietoisia soijan tuotantoon liittyvistä ongelmista, vaikka vastuullisen soijan osuus hankinnoista on vielä pieni. Vastanneista yksi toimija hankki 100 prosenttisesti vastuullista soijaa vuonna 2011 ja kaksi toimijaa on ilmoittanut käyttävänsä edes osaksi sertifioitua soijaa. Lisäksi kaksi toimijaa on tällä hetkellä mukana kehittämässä alan kestävyyttä vastuullisen soijan yhdistys RTRS:n jäseninä.
Vastuullisen soijatuotannon takaavat sertifikaatit, non-gm RTRS ja Proterra, ottavat tuotannossa huomioon sekä soijan tuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset että viljelyn sosiaaliset vaikutukset.
”Toivomme, että yritykset avaisivat hankintaketjunsa julkiseksi ja parantaisivat näin hankinnan läpinäkyvyyttä. Sertifioidun soijan lisäkustannus, joka on noin 2-6 prosenttia sianlihakilon hinnasta, on mielestäni kohtuullinen, koska sillä voidaan estää maailman arvokkaimpien luontokokonaisuuksien tuhoa ja merkittäviä ilmastovaikutuksia”, Nikula kertoo.
Pohjois-Euroopan suurin soijajalostamo sitoutuu vastuulliseen soijaan
Suomessa Uudessakaupungissa tänä vuonna toimintansa aloittava Pohjois-Euroopan suurin soijajalostamo Finnprotein on sitoutunut hankinnassaan 100 prosenttisesti sertifioituun soijaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Sitoumus on merkittävä, sillä jalostamon vuotuinen kapasiteetti on jalostamon aloittaessa noin 230 000 tonnia soijapapuja. Vuonna 2017 kapasiteetti noussee 400 000 tonniin.
”Meille on tärkeää, että tiedämme mistä soijapapumme tulevat ja miten ne on tuotettu. Löysimme viime syksynä Brasiliasta soijapaputoimittajan, joka täyttää korkeat vaatimuksemme sekä toimitusvarmuuden että laadun osalta. Nyt tiedämme varmasti, että papumme on viljelty kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Saamme dokumentit jokaisen paputoimituksen alkuperästä, kun laiva lähtee Brasilian satamasta. Jäljitettävyyttä on alettu kysellä nyt myös rehuteollisuuden taholta”, kertoo Finnprotein Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nordberg.
”Tavoitteenamme on että kaikki Suomeen tuleva soija on vastuullisesti tuotettua vuoden 2015 loppuun mennessä, joten toivomme että myös muut toimijat seuraavat Finnproteinin esimerkkiä”, Nikula sanoo.
WWF on selvittänyt soijarehun hankinnan vastuullisuutta ensimmäisenä laajassa mittakaavassa Suomessa. WWF:n soijaraportti perustuu soijan hankintaa selvittäneeseen kyselyyn, joka lähetettiin viime vuonna 11:lle suomalaisen elintarvikeketjun keskeiselle toimijalle. Näistä yhdeksän vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneet toimijat ilmoittivat, etteivät yrityksen käyttämät tarkat soijamäärät ole julkista tietoa. Kysely tarkastelee elintarvikeketjun soijan hankintaa kokonaisuutena, jonka vuoksi WWF Suomi ei julkaise yksittäisten toimijoiden vastauksia eriteltyinä.
WWF Suomen soijaraportti 2013 (pdf): www.wwf.fi/soijaraportti2012
Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF Suomi, 040 5959002