WWF:n suojeluhankkeesta Luoteis-Kazakstanin aroalueella merkittäviä tuloksia
Suomen WWF käynnisti vuonna 2000 kolmivuotisen hankkeen Luoteis-Kazakstanin Kostanain alueen kosteikkojen suojelemiseksi. Kazakstanin hallitus on nyt vahvistanut hankkeen tärkeimmän yksittäisen suojelusaavutuksen eli että Naurzumin luonnonsuojelualuetta laajennetaan yli 103 000 hehtaarilla eli noin Inarinjärven kokoisella alueella.
Tällä päätöksellä 1930-luvulla perustetun suojelualueen pinta-ala laajenee yli kaksinkertaiseksi.
Hankkeen tavoitteena oli linnustollisesti arvokkaiden kosteikkoalueiden suojelun ohella matkailun painopisteen siirtäminen metsästysturismista luontomatkailuun muun muassa kiljuhanhelle (Anser erythropus) tärkeillä lepäilypaikoilla.
“Laajennusalue tuo erittäin merkittävän täydennyksen Naurzumin luonnonsuojelualueeseen sekä pinta-alallisesti että ennen kaikkea elinympäristötyyppien kirjon kannalta”, sanoo WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja, professori Juha Merilä, joka aloitti tehtävässään vuoden alussa. Laajennus sisältää eri tyyppisten luontaisten arojen lisäksi useita tärkeitä lintujärviä ja -kosteikkoja. Näihin sisältyy esimerkiksi järvi, jolla on vielä 2000-luvullakin lähes vuosittain lepäillyt äärimmäisen uhanalaisia lumikurkia (Grus leucogeranus). Lisäksi laajennuksen myötä Naurzumin suojelualueeseen saatiin lisää ainutlaatuisia aroalueen metsäsaarekkeita, jotka ovat tärkeitä pesimäpaikkoja mm. petolinnuille kuten keisarikotkalle (Aquila heliaca) ja aavikkohaukalle (Falco cherrug).
Toisena tärkeänä suojelutavoitteena WWF:n hankkeessa edistettiin Naurzumin alueen liittämistä UNESCO:n maailmanperintökohteiden listalle. Tässäkin tavoitteessa on edetty ripeästi, ja päätöstä maailmanperintökohteen statuksesta odotetaan lähivuosina. Muita merkittävimpiä suojelutuloksia päättyneessä hankkeessa olivat useiden mm. kiljuhanhien ja punakaulahanhien (Branta ruficollis) sekä kurkien kannalta kaikkien tärkeimpien kosteikkojen liittäminen Kazakstanin kansalliseen suojelualueverkon kehittämisohjelmaan, sekä muutamien linnustoltaan arvokkaimpien järvien suojelupäätösten valmistelu aluetasolla.
Kiljuhanhen suojelun kannalta merkittävää on myös se, että hanhien ja vesilintujen kevätmetsästys kiellettiin kevääksi 2003 koko puolen Suomen kokoisella Kostanain hallinnollisella alueella. “Tavoitteenamme on saada kevätmetsästyskiellosta pysyvä, mutta voitettavana on vielä metsästäjäjärjestöjen vastustus. Talven yli selvinneisiin, pesimään valmistautuviin lintuihin kohdistuva kevätmetsästys on lintukannoille hyvin vahingollista, aivan erityisesti uhanalaisille lajeille kuten kiljuhanhelle”, sanoo kiljuhanhityöryhmän varapuheenjohtaja Petteri Tolvanen. Vesilintujen ja hanhien kevätmetsästys on edelleen sallittua ja yleistä suuressa osassa entistä Neuvostoliittoa.
Kostanain alueella Luoteis-Kazakstanissa on maailmanlaajuisesti arvokkaita lintukosteikkoja. Niiden paikallistamisessa pääosassa oli Suomen Lapissa kesällä 1995 pesinyt kiljuhanhikoiras Doaivu (Toivo), joka valjastettiin satelliittilähettimellä. Syksyllä 1995 Toivo paljasti ensin tärkeän muuttolevähdysalueen Venäjän Kaninin niemimaalla Vienanmeren itärannalla. Sieltä se jatkoi muuttomatkaansa yllättäen Kazakstaniin järville, joille kokoontuu syyskuun lopulla valtaosa koko läntisen Euraasian kiljuhanhista.
Hankkeeseen saatiin rahoitusta Suomen ulkoasiainministeriöltä.
Lisätietoja:
Petteri Tolvanen, WWF:n kiljuhanhityöryhmän varapj. puh. (09) 7740 1053, gsm 0400 168 939